Ratkaise muuttujan x suhteen
x=1
x=2
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
x ^ { 2 } - 3 x + 2 = 0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=-3 ab=2
Voit ratkaista yhtälön jakamalla lausekkeen x^{2}-3x+2 tekijöihin käyttämällä kaavaa x^{2}+\left(a+b\right)x+ab=\left(x+a\right)\left(x+b\right). Jos haluat etsiä a ja b, määritä järjestelmä, joka voidaan ratkaista.
a=-2 b=-1
Koska ab on positiivinen, a ja b on sama merkki. Koska a+b on negatiivinen, a ja b ovat molemmat negatiivisia. Ainoa tällainen pari on järjestelmäratkaisu.
\left(x-2\right)\left(x-1\right)
Kirjoita tekijöihin jaettu lauseke \left(x+a\right)\left(x+b\right) uudelleen käyttämällä saatuja arvoja.
x=2 x=1
Löydät yhtälön ratkaisut ratkaisemalla yhtälöt x-2=0 ja x-1=0.
a+b=-3 ab=1\times 2=2
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon x^{2}+ax+bx+2. Jos haluat etsiä a ja b, määritä järjestelmä, joka voidaan ratkaista.
a=-2 b=-1
Koska ab on positiivinen, a ja b on sama merkki. Koska a+b on negatiivinen, a ja b ovat molemmat negatiivisia. Ainoa tällainen pari on järjestelmäratkaisu.
\left(x^{2}-2x\right)+\left(-x+2\right)
Kirjoita \left(x^{2}-2x\right)+\left(-x+2\right) uudelleen muodossa x^{2}-3x+2.
x\left(x-2\right)-\left(x-2\right)
Ota x tekijäksi ensimmäisessä ja -1 toisessa ryhmässä.
\left(x-2\right)\left(x-1\right)
Ota tekijäksi yhteinen termi x-2 käyttämällä osittelulakia.
x=2 x=1
Löydät yhtälön ratkaisut ratkaisemalla yhtälöt x-2=0 ja x-1=0.
x^{2}-3x+2=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\times 2}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -3 ja c luvulla 2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\times 2}}{2}
Korota -3 neliöön.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-8}}{2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{1}}{2}
Lisää 9 lukuun -8.
x=\frac{-\left(-3\right)±1}{2}
Ota luvun 1 neliöjuuri.
x=\frac{3±1}{2}
Luvun -3 vastaluku on 3.
x=\frac{4}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±1}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun 1.
x=2
Jaa 4 luvulla 2.
x=\frac{2}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±1}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 1 luvusta 3.
x=1
Jaa 2 luvulla 2.
x=2 x=1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}-3x+2=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}-3x+2-2=-2
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}-3x=-2
Kun luku 2 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}-3x+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=-2+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=-2+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=\frac{1}{4}
Lisää -2 lukuun \frac{9}{4}.
\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{1}{4}
Jaa x^{2}-3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, jos x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina jakaa tekijöihin seuraavasti: \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{1}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{2}=\frac{1}{2} x-\frac{3}{2}=-\frac{1}{2}
Sievennä.
x=2 x=1
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}