Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-7
x=3
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=4 ab=-21
Voit ratkaista yhtälön jakamalla lausekkeen x^{2}+4x-21 tekijöihin käyttämällä kaavaa x^{2}+\left(a+b\right)x+ab=\left(x+a\right)\left(x+b\right). Jos haluat etsiä a ja b, määritä järjestelmä, joka voidaan ratkaista.
-1,21 -3,7
Koska ab on negatiivinen, a ja b ovat vastakkaiset merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaiset kokonaislukuparit, joiden tulona on -21.
-1+21=20 -3+7=4
Laske kunkin parin summa.
a=-3 b=7
Ratkaisu on pari, jonka summa on 4.
\left(x-3\right)\left(x+7\right)
Kirjoita tekijöihin jaettu lauseke \left(x+a\right)\left(x+b\right) uudelleen käyttämällä saatuja arvoja.
x=3 x=-7
Löydät yhtälön ratkaisut ratkaisemalla yhtälöt x-3=0 ja x+7=0.
a+b=4 ab=1\left(-21\right)=-21
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon x^{2}+ax+bx-21. Jos haluat etsiä a ja b, määritä järjestelmä, joka voidaan ratkaista.
-1,21 -3,7
Koska ab on negatiivinen, a ja b ovat vastakkaiset merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaiset kokonaislukuparit, joiden tulona on -21.
-1+21=20 -3+7=4
Laske kunkin parin summa.
a=-3 b=7
Ratkaisu on pari, jonka summa on 4.
\left(x^{2}-3x\right)+\left(7x-21\right)
Kirjoita \left(x^{2}-3x\right)+\left(7x-21\right) uudelleen muodossa x^{2}+4x-21.
x\left(x-3\right)+7\left(x-3\right)
Ota x tekijäksi ensimmäisessä ja 7 toisessa ryhmässä.
\left(x-3\right)\left(x+7\right)
Ota tekijäksi yhteinen termi x-3 käyttämällä osittelulakia.
x=3 x=-7
Löydät yhtälön ratkaisut ratkaisemalla yhtälöt x-3=0 ja x+7=0.
x^{2}+4x-21=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-4±\sqrt{4^{2}-4\left(-21\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 4 ja c luvulla -21 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-4±\sqrt{16-4\left(-21\right)}}{2}
Korota 4 neliöön.
x=\frac{-4±\sqrt{16+84}}{2}
Kerro -4 ja -21.
x=\frac{-4±\sqrt{100}}{2}
Lisää 16 lukuun 84.
x=\frac{-4±10}{2}
Ota luvun 100 neliöjuuri.
x=\frac{6}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±10}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -4 lukuun 10.
x=3
Jaa 6 luvulla 2.
x=-\frac{14}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±10}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 10 luvusta -4.
x=-7
Jaa -14 luvulla 2.
x=3 x=-7
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}+4x-21=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}+4x-21-\left(-21\right)=-\left(-21\right)
Lisää 21 yhtälön kummallekin puolelle.
x^{2}+4x=-\left(-21\right)
Kun luku -21 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}+4x=21
Vähennä -21 luvusta 0.
x^{2}+4x+2^{2}=21+2^{2}
Jaa 4 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 2. Lisää sitten 2:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+4x+4=21+4
Korota 2 neliöön.
x^{2}+4x+4=25
Lisää 21 lukuun 4.
\left(x+2\right)^{2}=25
Jaa x^{2}+4x+4 tekijöihin. Yleisesti ottaen, jos x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina jakaa tekijöihin seuraavasti: \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+2\right)^{2}}=\sqrt{25}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+2=5 x+2=-5
Sievennä.
x=3 x=-7
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}