Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-3
x=1
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
x^{2}+2x+5-8=0
Vähennä 8 molemmilta puolilta.
x^{2}+2x-3=0
Vähennä 8 luvusta 5 saadaksesi tuloksen -3.
a+b=2 ab=-3
Jos haluat ratkaista kaavan, kerroin x^{2}+2x-3 käyttämällä kaavaa x^{2}+\left(a+b\right)x+ab=\left(x+a\right)\left(x+b\right). Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
a=-1 b=3
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Ainoa tällainen pari on järjestelmäratkaisu.
\left(x-1\right)\left(x+3\right)
Kirjoita tekijöihin jaettu lauseke \left(x+a\right)\left(x+b\right) uudelleen käyttämällä saatuja arvoja.
x=1 x=-3
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-1=0 ja x+3=0.
x^{2}+2x+5-8=0
Vähennä 8 molemmilta puolilta.
x^{2}+2x-3=0
Vähennä 8 luvusta 5 saadaksesi tuloksen -3.
a+b=2 ab=1\left(-3\right)=-3
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon x^{2}+ax+bx-3. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
a=-1 b=3
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Ainoa tällainen pari on järjestelmäratkaisu.
\left(x^{2}-x\right)+\left(3x-3\right)
Kirjoita \left(x^{2}-x\right)+\left(3x-3\right) uudelleen muodossa x^{2}+2x-3.
x\left(x-1\right)+3\left(x-1\right)
Jaa x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 3.
\left(x-1\right)\left(x+3\right)
Jaa yleinen termi x-1 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=1 x=-3
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-1=0 ja x+3=0.
x^{2}+2x+5=8
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x^{2}+2x+5-8=8-8
Vähennä 8 yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}+2x+5-8=0
Kun luku 8 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}+2x-3=0
Vähennä 8 luvusta 5.
x=\frac{-2±\sqrt{2^{2}-4\left(-3\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 2 ja c luvulla -3 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-2±\sqrt{4-4\left(-3\right)}}{2}
Korota 2 neliöön.
x=\frac{-2±\sqrt{4+12}}{2}
Kerro -4 ja -3.
x=\frac{-2±\sqrt{16}}{2}
Lisää 4 lukuun 12.
x=\frac{-2±4}{2}
Ota luvun 16 neliöjuuri.
x=\frac{2}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±4}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -2 lukuun 4.
x=1
Jaa 2 luvulla 2.
x=-\frac{6}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±4}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 4 luvusta -2.
x=-3
Jaa -6 luvulla 2.
x=1 x=-3
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}+2x+5=8
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}+2x+5-5=8-5
Vähennä 5 yhtälön molemmilta puolilta.
x^{2}+2x=8-5
Kun luku 5 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}+2x=3
Vähennä 5 luvusta 8.
x^{2}+2x+1^{2}=3+1^{2}
Jaa 2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 1. Lisää sitten 1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+2x+1=3+1
Korota 1 neliöön.
x^{2}+2x+1=4
Lisää 3 lukuun 1.
\left(x+1\right)^{2}=4
Jaa x^{2}+2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+1\right)^{2}}=\sqrt{4}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+1=2 x+1=-2
Sievennä.
x=1 x=-3
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}