Ratkaise muuttujan u suhteen
u=-\frac{5}{6}\approx -0,833333333
u = \frac{3}{2} = 1\frac{1}{2} = 1,5
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
u^{2}-\frac{2}{3}u=\frac{5}{4}
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
u^{2}-\frac{2}{3}u-\frac{5}{4}=\frac{5}{4}-\frac{5}{4}
Vähennä \frac{5}{4} yhtälön molemmilta puolilta.
u^{2}-\frac{2}{3}u-\frac{5}{4}=0
Kun luku \frac{5}{4} vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
u=\frac{-\left(-\frac{2}{3}\right)±\sqrt{\left(-\frac{2}{3}\right)^{2}-4\left(-\frac{5}{4}\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -\frac{2}{3} ja c luvulla -\frac{5}{4} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
u=\frac{-\left(-\frac{2}{3}\right)±\sqrt{\frac{4}{9}-4\left(-\frac{5}{4}\right)}}{2}
Korota -\frac{2}{3} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
u=\frac{-\left(-\frac{2}{3}\right)±\sqrt{\frac{4}{9}+5}}{2}
Kerro -4 ja -\frac{5}{4}.
u=\frac{-\left(-\frac{2}{3}\right)±\sqrt{\frac{49}{9}}}{2}
Lisää \frac{4}{9} lukuun 5.
u=\frac{-\left(-\frac{2}{3}\right)±\frac{7}{3}}{2}
Ota luvun \frac{49}{9} neliöjuuri.
u=\frac{\frac{2}{3}±\frac{7}{3}}{2}
Luvun -\frac{2}{3} vastaluku on \frac{2}{3}.
u=\frac{3}{2}
Ratkaise nyt yhtälö u=\frac{\frac{2}{3}±\frac{7}{3}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää \frac{2}{3} lukuun \frac{7}{3} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
u=-\frac{\frac{5}{3}}{2}
Ratkaise nyt yhtälö u=\frac{\frac{2}{3}±\frac{7}{3}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{7}{3} luvusta \frac{2}{3} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja vähentämällä osoittajat. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
u=-\frac{5}{6}
Jaa -\frac{5}{3} luvulla 2.
u=\frac{3}{2} u=-\frac{5}{6}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
u^{2}-\frac{2}{3}u=\frac{5}{4}
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
u^{2}-\frac{2}{3}u+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}=\frac{5}{4}+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}
Jaa -\frac{2}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{3}. Lisää sitten -\frac{1}{3}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
u^{2}-\frac{2}{3}u+\frac{1}{9}=\frac{5}{4}+\frac{1}{9}
Korota -\frac{1}{3} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
u^{2}-\frac{2}{3}u+\frac{1}{9}=\frac{49}{36}
Lisää \frac{5}{4} lukuun \frac{1}{9} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(u-\frac{1}{3}\right)^{2}=\frac{49}{36}
Jaa u^{2}-\frac{2}{3}u+\frac{1}{9} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(u-\frac{1}{3}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{36}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
u-\frac{1}{3}=\frac{7}{6} u-\frac{1}{3}=-\frac{7}{6}
Sievennä.
u=\frac{3}{2} u=-\frac{5}{6}
Lisää \frac{1}{3} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}