Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{11}}{3}+1\approx 2,105541597
x=-\frac{\sqrt{11}}{3}+1\approx -0,105541597
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
9x^{2}-2-18x=0
Vähennä 18x molemmilta puolilta.
9x^{2}-18x-2=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-18\right)±\sqrt{\left(-18\right)^{2}-4\times 9\left(-2\right)}}{2\times 9}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 9, b luvulla -18 ja c luvulla -2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-18\right)±\sqrt{324-4\times 9\left(-2\right)}}{2\times 9}
Korota -18 neliöön.
x=\frac{-\left(-18\right)±\sqrt{324-36\left(-2\right)}}{2\times 9}
Kerro -4 ja 9.
x=\frac{-\left(-18\right)±\sqrt{324+72}}{2\times 9}
Kerro -36 ja -2.
x=\frac{-\left(-18\right)±\sqrt{396}}{2\times 9}
Lisää 324 lukuun 72.
x=\frac{-\left(-18\right)±6\sqrt{11}}{2\times 9}
Ota luvun 396 neliöjuuri.
x=\frac{18±6\sqrt{11}}{2\times 9}
Luvun -18 vastaluku on 18.
x=\frac{18±6\sqrt{11}}{18}
Kerro 2 ja 9.
x=\frac{6\sqrt{11}+18}{18}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{18±6\sqrt{11}}{18}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 18 lukuun 6\sqrt{11}.
x=\frac{\sqrt{11}}{3}+1
Jaa 18+6\sqrt{11} luvulla 18.
x=\frac{18-6\sqrt{11}}{18}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{18±6\sqrt{11}}{18}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 6\sqrt{11} luvusta 18.
x=-\frac{\sqrt{11}}{3}+1
Jaa 18-6\sqrt{11} luvulla 18.
x=\frac{\sqrt{11}}{3}+1 x=-\frac{\sqrt{11}}{3}+1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
9x^{2}-2-18x=0
Vähennä 18x molemmilta puolilta.
9x^{2}-18x=2
Lisää 2 molemmille puolille. Nolla plus mikä tahansa luku on luku itse.
\frac{9x^{2}-18x}{9}=\frac{2}{9}
Jaa molemmat puolet luvulla 9.
x^{2}+\left(-\frac{18}{9}\right)x=\frac{2}{9}
Jakaminen luvulla 9 kumoaa kertomisen luvulla 9.
x^{2}-2x=\frac{2}{9}
Jaa -18 luvulla 9.
x^{2}-2x+1=\frac{2}{9}+1
Jaa -2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -1. Lisää sitten -1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-2x+1=\frac{11}{9}
Lisää \frac{2}{9} lukuun 1.
\left(x-1\right)^{2}=\frac{11}{9}
Jaa x^{2}-2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, jos x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina jakaa tekijöihin seuraavasti: \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-1\right)^{2}}=\sqrt{\frac{11}{9}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-1=\frac{\sqrt{11}}{3} x-1=-\frac{\sqrt{11}}{3}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{11}}{3}+1 x=-\frac{\sqrt{11}}{3}+1
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}