Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{-1+\sqrt{6}i}{7}\approx -0,142857143+0,349927106i
x=\frac{-\sqrt{6}i-1}{7}\approx -0,142857143-0,349927106i
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
7 x ^ { 2 } + 2 x + 1 = 0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
7x^{2}+2x+1=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-2±\sqrt{2^{2}-4\times 7}}{2\times 7}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 7, b luvulla 2 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-2±\sqrt{4-4\times 7}}{2\times 7}
Korota 2 neliöön.
x=\frac{-2±\sqrt{4-28}}{2\times 7}
Kerro -4 ja 7.
x=\frac{-2±\sqrt{-24}}{2\times 7}
Lisää 4 lukuun -28.
x=\frac{-2±2\sqrt{6}i}{2\times 7}
Ota luvun -24 neliöjuuri.
x=\frac{-2±2\sqrt{6}i}{14}
Kerro 2 ja 7.
x=\frac{-2+2\sqrt{6}i}{14}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±2\sqrt{6}i}{14}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -2 lukuun 2i\sqrt{6}.
x=\frac{-1+\sqrt{6}i}{7}
Jaa -2+2i\sqrt{6} luvulla 14.
x=\frac{-2\sqrt{6}i-2}{14}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±2\sqrt{6}i}{14}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2i\sqrt{6} luvusta -2.
x=\frac{-\sqrt{6}i-1}{7}
Jaa -2-2i\sqrt{6} luvulla 14.
x=\frac{-1+\sqrt{6}i}{7} x=\frac{-\sqrt{6}i-1}{7}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
7x^{2}+2x+1=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
7x^{2}+2x+1-1=-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
7x^{2}+2x=-1
Kun luku 1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{7x^{2}+2x}{7}=-\frac{1}{7}
Jaa molemmat puolet luvulla 7.
x^{2}+\frac{2}{7}x=-\frac{1}{7}
Jakaminen luvulla 7 kumoaa kertomisen luvulla 7.
x^{2}+\frac{2}{7}x+\left(\frac{1}{7}\right)^{2}=-\frac{1}{7}+\left(\frac{1}{7}\right)^{2}
Jaa \frac{2}{7} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{7}. Lisää sitten \frac{1}{7}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{2}{7}x+\frac{1}{49}=-\frac{1}{7}+\frac{1}{49}
Korota \frac{1}{7} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{2}{7}x+\frac{1}{49}=-\frac{6}{49}
Lisää -\frac{1}{7} lukuun \frac{1}{49} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{1}{7}\right)^{2}=-\frac{6}{49}
Jaa x^{2}+\frac{2}{7}x+\frac{1}{49} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{1}{7}\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{6}{49}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{1}{7}=\frac{\sqrt{6}i}{7} x+\frac{1}{7}=-\frac{\sqrt{6}i}{7}
Sievennä.
x=\frac{-1+\sqrt{6}i}{7} x=\frac{-\sqrt{6}i-1}{7}
Vähennä \frac{1}{7} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}