Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{149} + 3}{14} \approx 1,086182544
x=\frac{3-\sqrt{149}}{14}\approx -0,657611115
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
7x^{2}-3x-5=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\times 7\left(-5\right)}}{2\times 7}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 7, b luvulla -3 ja c luvulla -5 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\times 7\left(-5\right)}}{2\times 7}
Korota -3 neliöön.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-28\left(-5\right)}}{2\times 7}
Kerro -4 ja 7.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+140}}{2\times 7}
Kerro -28 ja -5.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{149}}{2\times 7}
Lisää 9 lukuun 140.
x=\frac{3±\sqrt{149}}{2\times 7}
Luvun -3 vastaluku on 3.
x=\frac{3±\sqrt{149}}{14}
Kerro 2 ja 7.
x=\frac{\sqrt{149}+3}{14}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±\sqrt{149}}{14}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun \sqrt{149}.
x=\frac{3-\sqrt{149}}{14}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±\sqrt{149}}{14}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{149} luvusta 3.
x=\frac{\sqrt{149}+3}{14} x=\frac{3-\sqrt{149}}{14}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
7x^{2}-3x-5=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
7x^{2}-3x-5-\left(-5\right)=-\left(-5\right)
Lisää 5 yhtälön kummallekin puolelle.
7x^{2}-3x=-\left(-5\right)
Kun luku -5 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
7x^{2}-3x=5
Vähennä -5 luvusta 0.
\frac{7x^{2}-3x}{7}=\frac{5}{7}
Jaa molemmat puolet luvulla 7.
x^{2}-\frac{3}{7}x=\frac{5}{7}
Jakaminen luvulla 7 kumoaa kertomisen luvulla 7.
x^{2}-\frac{3}{7}x+\left(-\frac{3}{14}\right)^{2}=\frac{5}{7}+\left(-\frac{3}{14}\right)^{2}
Jaa -\frac{3}{7} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{14}. Lisää sitten -\frac{3}{14}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{3}{7}x+\frac{9}{196}=\frac{5}{7}+\frac{9}{196}
Korota -\frac{3}{14} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{3}{7}x+\frac{9}{196}=\frac{149}{196}
Lisää \frac{5}{7} lukuun \frac{9}{196} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{3}{14}\right)^{2}=\frac{149}{196}
Jaa x^{2}-\frac{3}{7}x+\frac{9}{196} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{14}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{149}{196}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{14}=\frac{\sqrt{149}}{14} x-\frac{3}{14}=-\frac{\sqrt{149}}{14}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{149}+3}{14} x=\frac{3-\sqrt{149}}{14}
Lisää \frac{3}{14} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}