Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-\frac{1}{3}\approx -0,333333333
x = \frac{3}{2} = 1\frac{1}{2} = 1,5
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=-7 ab=6\left(-3\right)=-18
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 6x^{2}+ax+bx-3. Jos haluat etsiä a ja b, määritä järjestelmä, joka voidaan ratkaista.
1,-18 2,-9 3,-6
Koska ab on negatiivinen, a ja b ovat vastakkaiset merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin positiivinen. Luettele kaikki tällaiset kokonaislukuparit, joiden tulona on -18.
1-18=-17 2-9=-7 3-6=-3
Laske kunkin parin summa.
a=-9 b=2
Ratkaisu on pari, jonka summa on -7.
\left(6x^{2}-9x\right)+\left(2x-3\right)
Kirjoita \left(6x^{2}-9x\right)+\left(2x-3\right) uudelleen muodossa 6x^{2}-7x-3.
3x\left(2x-3\right)+2x-3
Ota 3x tekijäksi lausekkeessa 6x^{2}-9x.
\left(2x-3\right)\left(3x+1\right)
Ota tekijäksi yhteinen termi 2x-3 käyttämällä osittelulakia.
x=\frac{3}{2} x=-\frac{1}{3}
Löydät yhtälön ratkaisut ratkaisemalla yhtälöt 2x-3=0 ja 3x+1=0.
6x^{2}-7x-3=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{\left(-7\right)^{2}-4\times 6\left(-3\right)}}{2\times 6}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 6, b luvulla -7 ja c luvulla -3 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-4\times 6\left(-3\right)}}{2\times 6}
Korota -7 neliöön.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-24\left(-3\right)}}{2\times 6}
Kerro -4 ja 6.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49+72}}{2\times 6}
Kerro -24 ja -3.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{121}}{2\times 6}
Lisää 49 lukuun 72.
x=\frac{-\left(-7\right)±11}{2\times 6}
Ota luvun 121 neliöjuuri.
x=\frac{7±11}{2\times 6}
Luvun -7 vastaluku on 7.
x=\frac{7±11}{12}
Kerro 2 ja 6.
x=\frac{18}{12}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±11}{12}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 7 lukuun 11.
x=\frac{3}{2}
Supista murtoluku \frac{18}{12} luvulla 6.
x=-\frac{4}{12}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±11}{12}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 11 luvusta 7.
x=-\frac{1}{3}
Supista murtoluku \frac{-4}{12} luvulla 4.
x=\frac{3}{2} x=-\frac{1}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
6x^{2}-7x-3=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
6x^{2}-7x-3-\left(-3\right)=-\left(-3\right)
Lisää 3 yhtälön kummallekin puolelle.
6x^{2}-7x=-\left(-3\right)
Kun luku -3 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
6x^{2}-7x=3
Vähennä -3 luvusta 0.
\frac{6x^{2}-7x}{6}=\frac{3}{6}
Jaa molemmat puolet luvulla 6.
x^{2}-\frac{7}{6}x=\frac{3}{6}
Jakaminen luvulla 6 kumoaa kertomisen luvulla 6.
x^{2}-\frac{7}{6}x=\frac{1}{2}
Supista murtoluku \frac{3}{6} luvulla 3.
x^{2}-\frac{7}{6}x+\left(-\frac{7}{12}\right)^{2}=\frac{1}{2}+\left(-\frac{7}{12}\right)^{2}
Jaa -\frac{7}{6} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{7}{12}. Lisää sitten -\frac{7}{12}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{7}{6}x+\frac{49}{144}=\frac{1}{2}+\frac{49}{144}
Korota -\frac{7}{12} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{7}{6}x+\frac{49}{144}=\frac{121}{144}
Lisää \frac{1}{2} lukuun \frac{49}{144} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{7}{12}\right)^{2}=\frac{121}{144}
Jaa x^{2}-\frac{7}{6}x+\frac{49}{144} tekijöihin. Yleisesti ottaen, jos x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina jakaa tekijöihin seuraavasti: \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{7}{12}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{121}{144}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{7}{12}=\frac{11}{12} x-\frac{7}{12}=-\frac{11}{12}
Sievennä.
x=\frac{3}{2} x=-\frac{1}{3}
Lisää \frac{7}{12} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}