Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{3 \sqrt{21} + 3}{10} \approx 1,674772708
x=\frac{3-3\sqrt{21}}{10}\approx -1,074772708
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
5x^{2}-3x=9
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
5x^{2}-3x-9=9-9
Vähennä 9 yhtälön molemmilta puolilta.
5x^{2}-3x-9=0
Kun luku 9 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\times 5\left(-9\right)}}{2\times 5}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 5, b luvulla -3 ja c luvulla -9 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\times 5\left(-9\right)}}{2\times 5}
Korota -3 neliöön.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-20\left(-9\right)}}{2\times 5}
Kerro -4 ja 5.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+180}}{2\times 5}
Kerro -20 ja -9.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{189}}{2\times 5}
Lisää 9 lukuun 180.
x=\frac{-\left(-3\right)±3\sqrt{21}}{2\times 5}
Ota luvun 189 neliöjuuri.
x=\frac{3±3\sqrt{21}}{2\times 5}
Luvun -3 vastaluku on 3.
x=\frac{3±3\sqrt{21}}{10}
Kerro 2 ja 5.
x=\frac{3\sqrt{21}+3}{10}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±3\sqrt{21}}{10}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun 3\sqrt{21}.
x=\frac{3-3\sqrt{21}}{10}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±3\sqrt{21}}{10}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 3\sqrt{21} luvusta 3.
x=\frac{3\sqrt{21}+3}{10} x=\frac{3-3\sqrt{21}}{10}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
5x^{2}-3x=9
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{5x^{2}-3x}{5}=\frac{9}{5}
Jaa molemmat puolet luvulla 5.
x^{2}-\frac{3}{5}x=\frac{9}{5}
Jakaminen luvulla 5 kumoaa kertomisen luvulla 5.
x^{2}-\frac{3}{5}x+\left(-\frac{3}{10}\right)^{2}=\frac{9}{5}+\left(-\frac{3}{10}\right)^{2}
Jaa -\frac{3}{5} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{10}. Lisää sitten -\frac{3}{10}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{3}{5}x+\frac{9}{100}=\frac{9}{5}+\frac{9}{100}
Korota -\frac{3}{10} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{3}{5}x+\frac{9}{100}=\frac{189}{100}
Lisää \frac{9}{5} lukuun \frac{9}{100} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{3}{10}\right)^{2}=\frac{189}{100}
Jaa x^{2}-\frac{3}{5}x+\frac{9}{100} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{10}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{189}{100}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{10}=\frac{3\sqrt{21}}{10} x-\frac{3}{10}=-\frac{3\sqrt{21}}{10}
Sievennä.
x=\frac{3\sqrt{21}+3}{10} x=\frac{3-3\sqrt{21}}{10}
Lisää \frac{3}{10} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}