Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{6}-4}{5}\approx -0,310102051
x=\frac{-\sqrt{6}-4}{5}\approx -1,289897949
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
5x^{2}+8x=-2
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
5x^{2}+8x-\left(-2\right)=-2-\left(-2\right)
Lisää 2 yhtälön kummallekin puolelle.
5x^{2}+8x-\left(-2\right)=0
Kun luku -2 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
5x^{2}+8x+2=0
Vähennä -2 luvusta 0.
x=\frac{-8±\sqrt{8^{2}-4\times 5\times 2}}{2\times 5}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 5, b luvulla 8 ja c luvulla 2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-8±\sqrt{64-4\times 5\times 2}}{2\times 5}
Korota 8 neliöön.
x=\frac{-8±\sqrt{64-20\times 2}}{2\times 5}
Kerro -4 ja 5.
x=\frac{-8±\sqrt{64-40}}{2\times 5}
Kerro -20 ja 2.
x=\frac{-8±\sqrt{24}}{2\times 5}
Lisää 64 lukuun -40.
x=\frac{-8±2\sqrt{6}}{2\times 5}
Ota luvun 24 neliöjuuri.
x=\frac{-8±2\sqrt{6}}{10}
Kerro 2 ja 5.
x=\frac{2\sqrt{6}-8}{10}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-8±2\sqrt{6}}{10}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -8 lukuun 2\sqrt{6}.
x=\frac{\sqrt{6}-4}{5}
Jaa -8+2\sqrt{6} luvulla 10.
x=\frac{-2\sqrt{6}-8}{10}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-8±2\sqrt{6}}{10}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{6} luvusta -8.
x=\frac{-\sqrt{6}-4}{5}
Jaa -8-2\sqrt{6} luvulla 10.
x=\frac{\sqrt{6}-4}{5} x=\frac{-\sqrt{6}-4}{5}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
5x^{2}+8x=-2
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{5x^{2}+8x}{5}=-\frac{2}{5}
Jaa molemmat puolet luvulla 5.
x^{2}+\frac{8}{5}x=-\frac{2}{5}
Jakaminen luvulla 5 kumoaa kertomisen luvulla 5.
x^{2}+\frac{8}{5}x+\left(\frac{4}{5}\right)^{2}=-\frac{2}{5}+\left(\frac{4}{5}\right)^{2}
Jaa \frac{8}{5} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{4}{5}. Lisää sitten \frac{4}{5}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{8}{5}x+\frac{16}{25}=-\frac{2}{5}+\frac{16}{25}
Korota \frac{4}{5} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{8}{5}x+\frac{16}{25}=\frac{6}{25}
Lisää -\frac{2}{5} lukuun \frac{16}{25} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{4}{5}\right)^{2}=\frac{6}{25}
Jaa x^{2}+\frac{8}{5}x+\frac{16}{25} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{4}{5}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{6}{25}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{4}{5}=\frac{\sqrt{6}}{5} x+\frac{4}{5}=-\frac{\sqrt{6}}{5}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{6}-4}{5} x=\frac{-\sqrt{6}-4}{5}
Vähennä \frac{4}{5} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}