Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{4\sqrt{46}-1}{49}\approx 0,533251427
x=\frac{-4\sqrt{46}-1}{49}\approx -0,574067754
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
49 { x }^{ 2 } +2x-15=0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
49x^{2}+2x-15=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-2±\sqrt{2^{2}-4\times 49\left(-15\right)}}{2\times 49}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 49, b luvulla 2 ja c luvulla -15 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-2±\sqrt{4-4\times 49\left(-15\right)}}{2\times 49}
Korota 2 neliöön.
x=\frac{-2±\sqrt{4-196\left(-15\right)}}{2\times 49}
Kerro -4 ja 49.
x=\frac{-2±\sqrt{4+2940}}{2\times 49}
Kerro -196 ja -15.
x=\frac{-2±\sqrt{2944}}{2\times 49}
Lisää 4 lukuun 2940.
x=\frac{-2±8\sqrt{46}}{2\times 49}
Ota luvun 2944 neliöjuuri.
x=\frac{-2±8\sqrt{46}}{98}
Kerro 2 ja 49.
x=\frac{8\sqrt{46}-2}{98}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±8\sqrt{46}}{98}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -2 lukuun 8\sqrt{46}.
x=\frac{4\sqrt{46}-1}{49}
Jaa -2+8\sqrt{46} luvulla 98.
x=\frac{-8\sqrt{46}-2}{98}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±8\sqrt{46}}{98}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 8\sqrt{46} luvusta -2.
x=\frac{-4\sqrt{46}-1}{49}
Jaa -2-8\sqrt{46} luvulla 98.
x=\frac{4\sqrt{46}-1}{49} x=\frac{-4\sqrt{46}-1}{49}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
49x^{2}+2x-15=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
49x^{2}+2x-15-\left(-15\right)=-\left(-15\right)
Lisää 15 yhtälön kummallekin puolelle.
49x^{2}+2x=-\left(-15\right)
Kun luku -15 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
49x^{2}+2x=15
Vähennä -15 luvusta 0.
\frac{49x^{2}+2x}{49}=\frac{15}{49}
Jaa molemmat puolet luvulla 49.
x^{2}+\frac{2}{49}x=\frac{15}{49}
Jakaminen luvulla 49 kumoaa kertomisen luvulla 49.
x^{2}+\frac{2}{49}x+\left(\frac{1}{49}\right)^{2}=\frac{15}{49}+\left(\frac{1}{49}\right)^{2}
Jaa \frac{2}{49} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{49}. Lisää sitten \frac{1}{49}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{2}{49}x+\frac{1}{2401}=\frac{15}{49}+\frac{1}{2401}
Korota \frac{1}{49} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{2}{49}x+\frac{1}{2401}=\frac{736}{2401}
Lisää \frac{15}{49} lukuun \frac{1}{2401} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{1}{49}\right)^{2}=\frac{736}{2401}
Jaa x^{2}+\frac{2}{49}x+\frac{1}{2401} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{1}{49}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{736}{2401}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{1}{49}=\frac{4\sqrt{46}}{49} x+\frac{1}{49}=-\frac{4\sqrt{46}}{49}
Sievennä.
x=\frac{4\sqrt{46}-1}{49} x=\frac{-4\sqrt{46}-1}{49}
Vähennä \frac{1}{49} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}