Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{2}}{2}-1\approx -0,292893219
x=-\frac{\sqrt{2}}{2}-1\approx -1,707106781
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
4 x ^ { 2 } + 8 x + 2 = 0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
4x^{2}+8x+2=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-8±\sqrt{8^{2}-4\times 4\times 2}}{2\times 4}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 4, b luvulla 8 ja c luvulla 2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-8±\sqrt{64-4\times 4\times 2}}{2\times 4}
Korota 8 neliöön.
x=\frac{-8±\sqrt{64-16\times 2}}{2\times 4}
Kerro -4 ja 4.
x=\frac{-8±\sqrt{64-32}}{2\times 4}
Kerro -16 ja 2.
x=\frac{-8±\sqrt{32}}{2\times 4}
Lisää 64 lukuun -32.
x=\frac{-8±4\sqrt{2}}{2\times 4}
Ota luvun 32 neliöjuuri.
x=\frac{-8±4\sqrt{2}}{8}
Kerro 2 ja 4.
x=\frac{4\sqrt{2}-8}{8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-8±4\sqrt{2}}{8}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -8 lukuun 4\sqrt{2}.
x=\frac{\sqrt{2}}{2}-1
Jaa -8+4\sqrt{2} luvulla 8.
x=\frac{-4\sqrt{2}-8}{8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-8±4\sqrt{2}}{8}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 4\sqrt{2} luvusta -8.
x=-\frac{\sqrt{2}}{2}-1
Jaa -8-4\sqrt{2} luvulla 8.
x=\frac{\sqrt{2}}{2}-1 x=-\frac{\sqrt{2}}{2}-1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
4x^{2}+8x+2=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
4x^{2}+8x+2-2=-2
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
4x^{2}+8x=-2
Kun luku 2 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{4x^{2}+8x}{4}=-\frac{2}{4}
Jaa molemmat puolet luvulla 4.
x^{2}+\frac{8}{4}x=-\frac{2}{4}
Jakaminen luvulla 4 kumoaa kertomisen luvulla 4.
x^{2}+2x=-\frac{2}{4}
Jaa 8 luvulla 4.
x^{2}+2x=-\frac{1}{2}
Supista murtoluku \frac{-2}{4} luvulla 2.
x^{2}+2x+1^{2}=-\frac{1}{2}+1^{2}
Jaa 2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 1. Lisää sitten 1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+2x+1=-\frac{1}{2}+1
Korota 1 neliöön.
x^{2}+2x+1=\frac{1}{2}
Lisää -\frac{1}{2} lukuun 1.
\left(x+1\right)^{2}=\frac{1}{2}
Jaa x^{2}+2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+1\right)^{2}}=\sqrt{\frac{1}{2}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+1=\frac{\sqrt{2}}{2} x+1=-\frac{\sqrt{2}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{2}}{2}-1 x=-\frac{\sqrt{2}}{2}-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}