Ratkaise muuttujan x suhteen
x = -\frac{5}{2} = -2\frac{1}{2} = -2,5
x = \frac{3}{2} = 1\frac{1}{2} = 1,5
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
4 x ^ { 2 } + 4 x = 15
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
4x^{2}+4x-15=0
Vähennä 15 molemmilta puolilta.
a+b=4 ab=4\left(-15\right)=-60
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 4x^{2}+ax+bx-15. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,60 -2,30 -3,20 -4,15 -5,12 -6,10
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -60.
-1+60=59 -2+30=28 -3+20=17 -4+15=11 -5+12=7 -6+10=4
Laske kunkin parin summa.
a=-6 b=10
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 4.
\left(4x^{2}-6x\right)+\left(10x-15\right)
Kirjoita \left(4x^{2}-6x\right)+\left(10x-15\right) uudelleen muodossa 4x^{2}+4x-15.
2x\left(2x-3\right)+5\left(2x-3\right)
Jaa 2x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 5.
\left(2x-3\right)\left(2x+5\right)
Jaa yleinen termi 2x-3 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=\frac{3}{2} x=-\frac{5}{2}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista 2x-3=0 ja 2x+5=0.
4x^{2}+4x=15
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
4x^{2}+4x-15=15-15
Vähennä 15 yhtälön molemmilta puolilta.
4x^{2}+4x-15=0
Kun luku 15 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-4±\sqrt{4^{2}-4\times 4\left(-15\right)}}{2\times 4}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 4, b luvulla 4 ja c luvulla -15 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-4±\sqrt{16-4\times 4\left(-15\right)}}{2\times 4}
Korota 4 neliöön.
x=\frac{-4±\sqrt{16-16\left(-15\right)}}{2\times 4}
Kerro -4 ja 4.
x=\frac{-4±\sqrt{16+240}}{2\times 4}
Kerro -16 ja -15.
x=\frac{-4±\sqrt{256}}{2\times 4}
Lisää 16 lukuun 240.
x=\frac{-4±16}{2\times 4}
Ota luvun 256 neliöjuuri.
x=\frac{-4±16}{8}
Kerro 2 ja 4.
x=\frac{12}{8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±16}{8}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -4 lukuun 16.
x=\frac{3}{2}
Supista murtoluku \frac{12}{8} luvulla 4.
x=-\frac{20}{8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±16}{8}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 16 luvusta -4.
x=-\frac{5}{2}
Supista murtoluku \frac{-20}{8} luvulla 4.
x=\frac{3}{2} x=-\frac{5}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
4x^{2}+4x=15
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{4x^{2}+4x}{4}=\frac{15}{4}
Jaa molemmat puolet luvulla 4.
x^{2}+\frac{4}{4}x=\frac{15}{4}
Jakaminen luvulla 4 kumoaa kertomisen luvulla 4.
x^{2}+x=\frac{15}{4}
Jaa 4 luvulla 4.
x^{2}+x+\left(\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{15}{4}+\left(\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa 1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{2}. Lisää sitten \frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+x+\frac{1}{4}=\frac{15+1}{4}
Korota \frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+x+\frac{1}{4}=4
Lisää \frac{15}{4} lukuun \frac{1}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{1}{2}\right)^{2}=4
Jaa x^{2}+x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{4}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{1}{2}=2 x+\frac{1}{2}=-2
Sievennä.
x=\frac{3}{2} x=-\frac{5}{2}
Vähennä \frac{1}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}