Ratkaise muuttujan t suhteen
t=-1
t=\frac{1}{4}=0,25
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
4t^{2}+3t-1=0
Vähennä 1 molemmilta puolilta.
a+b=3 ab=4\left(-1\right)=-4
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 4t^{2}+at+bt-1. Jos haluat etsiä a ja b, määritä järjestelmä, joka voidaan ratkaista.
-1,4 -2,2
Koska ab on negatiivinen, a ja b ovat vastakkaiset merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaiset kokonaislukuparit, joiden tulona on -4.
-1+4=3 -2+2=0
Laske kunkin parin summa.
a=-1 b=4
Ratkaisu on pari, jonka summa on 3.
\left(4t^{2}-t\right)+\left(4t-1\right)
Kirjoita \left(4t^{2}-t\right)+\left(4t-1\right) uudelleen muodossa 4t^{2}+3t-1.
t\left(4t-1\right)+4t-1
Ota t tekijäksi lausekkeessa 4t^{2}-t.
\left(4t-1\right)\left(t+1\right)
Ota tekijäksi yhteinen termi 4t-1 käyttämällä osittelulakia.
t=\frac{1}{4} t=-1
Löydät yhtälön ratkaisut ratkaisemalla yhtälöt 4t-1=0 ja t+1=0.
4t^{2}+3t=1
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
4t^{2}+3t-1=1-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
4t^{2}+3t-1=0
Kun luku 1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
t=\frac{-3±\sqrt{3^{2}-4\times 4\left(-1\right)}}{2\times 4}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 4, b luvulla 3 ja c luvulla -1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
t=\frac{-3±\sqrt{9-4\times 4\left(-1\right)}}{2\times 4}
Korota 3 neliöön.
t=\frac{-3±\sqrt{9-16\left(-1\right)}}{2\times 4}
Kerro -4 ja 4.
t=\frac{-3±\sqrt{9+16}}{2\times 4}
Kerro -16 ja -1.
t=\frac{-3±\sqrt{25}}{2\times 4}
Lisää 9 lukuun 16.
t=\frac{-3±5}{2\times 4}
Ota luvun 25 neliöjuuri.
t=\frac{-3±5}{8}
Kerro 2 ja 4.
t=\frac{2}{8}
Ratkaise nyt yhtälö t=\frac{-3±5}{8}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -3 lukuun 5.
t=\frac{1}{4}
Supista murtoluku \frac{2}{8} luvulla 2.
t=-\frac{8}{8}
Ratkaise nyt yhtälö t=\frac{-3±5}{8}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 5 luvusta -3.
t=-1
Jaa -8 luvulla 8.
t=\frac{1}{4} t=-1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
4t^{2}+3t=1
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{4t^{2}+3t}{4}=\frac{1}{4}
Jaa molemmat puolet luvulla 4.
t^{2}+\frac{3}{4}t=\frac{1}{4}
Jakaminen luvulla 4 kumoaa kertomisen luvulla 4.
t^{2}+\frac{3}{4}t+\left(\frac{3}{8}\right)^{2}=\frac{1}{4}+\left(\frac{3}{8}\right)^{2}
Jaa \frac{3}{4} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{3}{8}. Lisää sitten \frac{3}{8}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
t^{2}+\frac{3}{4}t+\frac{9}{64}=\frac{1}{4}+\frac{9}{64}
Korota \frac{3}{8} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
t^{2}+\frac{3}{4}t+\frac{9}{64}=\frac{25}{64}
Lisää \frac{1}{4} lukuun \frac{9}{64} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(t+\frac{3}{8}\right)^{2}=\frac{25}{64}
Jaa t^{2}+\frac{3}{4}t+\frac{9}{64} tekijöihin. Yleisesti ottaen, jos x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina jakaa tekijöihin seuraavasti: \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(t+\frac{3}{8}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{25}{64}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
t+\frac{3}{8}=\frac{5}{8} t+\frac{3}{8}=-\frac{5}{8}
Sievennä.
t=\frac{1}{4} t=-1
Vähennä \frac{3}{8} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}