Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{145} + 7}{6} \approx 3,173599096
x=\frac{7-\sqrt{145}}{6}\approx -0,840265763
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-8-7x=0
Vähennä 7x molemmilta puolilta.
3x^{2}-7x-8=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{\left(-7\right)^{2}-4\times 3\left(-8\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -7 ja c luvulla -8 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-4\times 3\left(-8\right)}}{2\times 3}
Korota -7 neliöön.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-12\left(-8\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49+96}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -8.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{145}}{2\times 3}
Lisää 49 lukuun 96.
x=\frac{7±\sqrt{145}}{2\times 3}
Luvun -7 vastaluku on 7.
x=\frac{7±\sqrt{145}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{\sqrt{145}+7}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±\sqrt{145}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 7 lukuun \sqrt{145}.
x=\frac{7-\sqrt{145}}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±\sqrt{145}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{145} luvusta 7.
x=\frac{\sqrt{145}+7}{6} x=\frac{7-\sqrt{145}}{6}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-8-7x=0
Vähennä 7x molemmilta puolilta.
3x^{2}-7x=8
Lisää 8 molemmille puolille. Nolla plus mikä tahansa luku on luku itse.
\frac{3x^{2}-7x}{3}=\frac{8}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}-\frac{7}{3}x=\frac{8}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-\frac{7}{3}x+\left(-\frac{7}{6}\right)^{2}=\frac{8}{3}+\left(-\frac{7}{6}\right)^{2}
Jaa -\frac{7}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{7}{6}. Lisää sitten -\frac{7}{6}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{7}{3}x+\frac{49}{36}=\frac{8}{3}+\frac{49}{36}
Korota -\frac{7}{6} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{7}{3}x+\frac{49}{36}=\frac{145}{36}
Lisää \frac{8}{3} lukuun \frac{49}{36} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{7}{6}\right)^{2}=\frac{145}{36}
Jaa x^{2}-\frac{7}{3}x+\frac{49}{36} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{7}{6}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{145}{36}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{7}{6}=\frac{\sqrt{145}}{6} x-\frac{7}{6}=-\frac{\sqrt{145}}{6}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{145}+7}{6} x=\frac{7-\sqrt{145}}{6}
Lisää \frac{7}{6} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}