Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-\frac{2}{3}\approx -0,666666667
x=3
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-7x-6=0
Vähennä 6 molemmilta puolilta.
a+b=-7 ab=3\left(-6\right)=-18
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 3x^{2}+ax+bx-6. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-18 2,-9 3,-6
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -18.
1-18=-17 2-9=-7 3-6=-3
Laske kunkin parin summa.
a=-9 b=2
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -7.
\left(3x^{2}-9x\right)+\left(2x-6\right)
Kirjoita \left(3x^{2}-9x\right)+\left(2x-6\right) uudelleen muodossa 3x^{2}-7x-6.
3x\left(x-3\right)+2\left(x-3\right)
Jaa 3x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 2.
\left(x-3\right)\left(3x+2\right)
Jaa yleinen termi x-3 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=3 x=-\frac{2}{3}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-3=0 ja 3x+2=0.
3x^{2}-7x=6
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
3x^{2}-7x-6=6-6
Vähennä 6 yhtälön molemmilta puolilta.
3x^{2}-7x-6=0
Kun luku 6 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{\left(-7\right)^{2}-4\times 3\left(-6\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -7 ja c luvulla -6 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-4\times 3\left(-6\right)}}{2\times 3}
Korota -7 neliöön.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-12\left(-6\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49+72}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -6.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{121}}{2\times 3}
Lisää 49 lukuun 72.
x=\frac{-\left(-7\right)±11}{2\times 3}
Ota luvun 121 neliöjuuri.
x=\frac{7±11}{2\times 3}
Luvun -7 vastaluku on 7.
x=\frac{7±11}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{18}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±11}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 7 lukuun 11.
x=3
Jaa 18 luvulla 6.
x=-\frac{4}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±11}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 11 luvusta 7.
x=-\frac{2}{3}
Supista murtoluku \frac{-4}{6} luvulla 2.
x=3 x=-\frac{2}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-7x=6
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{3x^{2}-7x}{3}=\frac{6}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}-\frac{7}{3}x=\frac{6}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-\frac{7}{3}x=2
Jaa 6 luvulla 3.
x^{2}-\frac{7}{3}x+\left(-\frac{7}{6}\right)^{2}=2+\left(-\frac{7}{6}\right)^{2}
Jaa -\frac{7}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{7}{6}. Lisää sitten -\frac{7}{6}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{7}{3}x+\frac{49}{36}=2+\frac{49}{36}
Korota -\frac{7}{6} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{7}{3}x+\frac{49}{36}=\frac{121}{36}
Lisää 2 lukuun \frac{49}{36}.
\left(x-\frac{7}{6}\right)^{2}=\frac{121}{36}
Jaa x^{2}-\frac{7}{3}x+\frac{49}{36} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{7}{6}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{121}{36}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{7}{6}=\frac{11}{6} x-\frac{7}{6}=-\frac{11}{6}
Sievennä.
x=3 x=-\frac{2}{3}
Lisää \frac{7}{6} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}