Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{109} + 1}{2} \approx 5,720153254
x=\frac{1-\sqrt{109}}{2}\approx -4,720153254
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-3x=81
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
3x^{2}-3x-81=81-81
Vähennä 81 yhtälön molemmilta puolilta.
3x^{2}-3x-81=0
Kun luku 81 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\times 3\left(-81\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -3 ja c luvulla -81 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\times 3\left(-81\right)}}{2\times 3}
Korota -3 neliöön.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-12\left(-81\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+972}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -81.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{981}}{2\times 3}
Lisää 9 lukuun 972.
x=\frac{-\left(-3\right)±3\sqrt{109}}{2\times 3}
Ota luvun 981 neliöjuuri.
x=\frac{3±3\sqrt{109}}{2\times 3}
Luvun -3 vastaluku on 3.
x=\frac{3±3\sqrt{109}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{3\sqrt{109}+3}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±3\sqrt{109}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun 3\sqrt{109}.
x=\frac{\sqrt{109}+1}{2}
Jaa 3+3\sqrt{109} luvulla 6.
x=\frac{3-3\sqrt{109}}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±3\sqrt{109}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 3\sqrt{109} luvusta 3.
x=\frac{1-\sqrt{109}}{2}
Jaa 3-3\sqrt{109} luvulla 6.
x=\frac{\sqrt{109}+1}{2} x=\frac{1-\sqrt{109}}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-3x=81
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{3x^{2}-3x}{3}=\frac{81}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\left(-\frac{3}{3}\right)x=\frac{81}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-x=\frac{81}{3}
Jaa -3 luvulla 3.
x^{2}-x=27
Jaa 81 luvulla 3.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=27+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=27+\frac{1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{109}{4}
Lisää 27 lukuun \frac{1}{4}.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{109}{4}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{109}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{109}}{2} x-\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{109}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{109}+1}{2} x=\frac{1-\sqrt{109}}{2}
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}