Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2}\approx 2,263762616
x=-\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2}\approx 0,736237384
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-9x=-5
Vähennä 9x molemmilta puolilta.
3x^{2}-9x+5=0
Lisää 5 molemmille puolille.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{\left(-9\right)^{2}-4\times 3\times 5}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -9 ja c luvulla 5 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81-4\times 3\times 5}}{2\times 3}
Korota -9 neliöön.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81-12\times 5}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81-60}}{2\times 3}
Kerro -12 ja 5.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{21}}{2\times 3}
Lisää 81 lukuun -60.
x=\frac{9±\sqrt{21}}{2\times 3}
Luvun -9 vastaluku on 9.
x=\frac{9±\sqrt{21}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{\sqrt{21}+9}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{9±\sqrt{21}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 9 lukuun \sqrt{21}.
x=\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2}
Jaa 9+\sqrt{21} luvulla 6.
x=\frac{9-\sqrt{21}}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{9±\sqrt{21}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{21} luvusta 9.
x=-\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2}
Jaa 9-\sqrt{21} luvulla 6.
x=\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2} x=-\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-9x=-5
Vähennä 9x molemmilta puolilta.
\frac{3x^{2}-9x}{3}=-\frac{5}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\left(-\frac{9}{3}\right)x=-\frac{5}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-3x=-\frac{5}{3}
Jaa -9 luvulla 3.
x^{2}-3x+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=-\frac{5}{3}+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=-\frac{5}{3}+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=\frac{7}{12}
Lisää -\frac{5}{3} lukuun \frac{9}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{7}{12}
Jaa x^{2}-3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{7}{12}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{21}}{6} x-\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{21}}{6}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2} x=-\frac{\sqrt{21}}{6}+\frac{3}{2}
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}