Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{37} + 1}{3} \approx 2,360920843
x=\frac{1-\sqrt{37}}{3}\approx -1,694254177
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-2x=12
Vähennä 2x molemmilta puolilta.
3x^{2}-2x-12=0
Vähennä 12 molemmilta puolilta.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\times 3\left(-12\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -2 ja c luvulla -12 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\times 3\left(-12\right)}}{2\times 3}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-12\left(-12\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4+144}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -12.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{148}}{2\times 3}
Lisää 4 lukuun 144.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{37}}{2\times 3}
Ota luvun 148 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{37}}{2\times 3}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2±2\sqrt{37}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{2\sqrt{37}+2}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{37}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2\sqrt{37}.
x=\frac{\sqrt{37}+1}{3}
Jaa 2+2\sqrt{37} luvulla 6.
x=\frac{2-2\sqrt{37}}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{37}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{37} luvusta 2.
x=\frac{1-\sqrt{37}}{3}
Jaa 2-2\sqrt{37} luvulla 6.
x=\frac{\sqrt{37}+1}{3} x=\frac{1-\sqrt{37}}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-2x=12
Vähennä 2x molemmilta puolilta.
\frac{3x^{2}-2x}{3}=\frac{12}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}-\frac{2}{3}x=\frac{12}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-\frac{2}{3}x=4
Jaa 12 luvulla 3.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}=4+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}
Jaa -\frac{2}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{3}. Lisää sitten -\frac{1}{3}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9}=4+\frac{1}{9}
Korota -\frac{1}{3} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9}=\frac{37}{9}
Lisää 4 lukuun \frac{1}{9}.
\left(x-\frac{1}{3}\right)^{2}=\frac{37}{9}
Jaa x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{3}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{37}{9}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{3}=\frac{\sqrt{37}}{3} x-\frac{1}{3}=-\frac{\sqrt{37}}{3}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{37}+1}{3} x=\frac{1-\sqrt{37}}{3}
Lisää \frac{1}{3} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}