Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{\sqrt{15}i}{3}-1\approx -1+1,290994449i
x=-\frac{\sqrt{15}i}{3}-1\approx -1-1,290994449i
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
3 x ^ { 2 } + 6 x + 8 = 0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}+6x+8=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-6±\sqrt{6^{2}-4\times 3\times 8}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla 6 ja c luvulla 8 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-6±\sqrt{36-4\times 3\times 8}}{2\times 3}
Korota 6 neliöön.
x=\frac{-6±\sqrt{36-12\times 8}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-6±\sqrt{36-96}}{2\times 3}
Kerro -12 ja 8.
x=\frac{-6±\sqrt{-60}}{2\times 3}
Lisää 36 lukuun -96.
x=\frac{-6±2\sqrt{15}i}{2\times 3}
Ota luvun -60 neliöjuuri.
x=\frac{-6±2\sqrt{15}i}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{-6+2\sqrt{15}i}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{15}i}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -6 lukuun 2i\sqrt{15}.
x=\frac{\sqrt{15}i}{3}-1
Jaa -6+2i\sqrt{15} luvulla 6.
x=\frac{-2\sqrt{15}i-6}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{15}i}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2i\sqrt{15} luvusta -6.
x=-\frac{\sqrt{15}i}{3}-1
Jaa -6-2i\sqrt{15} luvulla 6.
x=\frac{\sqrt{15}i}{3}-1 x=-\frac{\sqrt{15}i}{3}-1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}+6x+8=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
3x^{2}+6x+8-8=-8
Vähennä 8 yhtälön molemmilta puolilta.
3x^{2}+6x=-8
Kun luku 8 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{3x^{2}+6x}{3}=-\frac{8}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\frac{6}{3}x=-\frac{8}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}+2x=-\frac{8}{3}
Jaa 6 luvulla 3.
x^{2}+2x+1^{2}=-\frac{8}{3}+1^{2}
Jaa 2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 1. Lisää sitten 1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+2x+1=-\frac{8}{3}+1
Korota 1 neliöön.
x^{2}+2x+1=-\frac{5}{3}
Lisää -\frac{8}{3} lukuun 1.
\left(x+1\right)^{2}=-\frac{5}{3}
Jaa x^{2}+2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+1\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{5}{3}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+1=\frac{\sqrt{15}i}{3} x+1=-\frac{\sqrt{15}i}{3}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{15}i}{3}-1 x=-\frac{\sqrt{15}i}{3}-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}