Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-2
x=\frac{1}{3}\approx 0,333333333
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}+5x-2=0
Vähennä 2 molemmilta puolilta.
a+b=5 ab=3\left(-2\right)=-6
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 3x^{2}+ax+bx-2. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,6 -2,3
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -6.
-1+6=5 -2+3=1
Laske kunkin parin summa.
a=-1 b=6
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 5.
\left(3x^{2}-x\right)+\left(6x-2\right)
Kirjoita \left(3x^{2}-x\right)+\left(6x-2\right) uudelleen muodossa 3x^{2}+5x-2.
x\left(3x-1\right)+2\left(3x-1\right)
Jaa x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 2.
\left(3x-1\right)\left(x+2\right)
Jaa yleinen termi 3x-1 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=\frac{1}{3} x=-2
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista 3x-1=0 ja x+2=0.
3x^{2}+5x=2
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
3x^{2}+5x-2=2-2
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
3x^{2}+5x-2=0
Kun luku 2 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-5±\sqrt{5^{2}-4\times 3\left(-2\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla 5 ja c luvulla -2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-5±\sqrt{25-4\times 3\left(-2\right)}}{2\times 3}
Korota 5 neliöön.
x=\frac{-5±\sqrt{25-12\left(-2\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-5±\sqrt{25+24}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -2.
x=\frac{-5±\sqrt{49}}{2\times 3}
Lisää 25 lukuun 24.
x=\frac{-5±7}{2\times 3}
Ota luvun 49 neliöjuuri.
x=\frac{-5±7}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{2}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-5±7}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -5 lukuun 7.
x=\frac{1}{3}
Supista murtoluku \frac{2}{6} luvulla 2.
x=-\frac{12}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-5±7}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 7 luvusta -5.
x=-2
Jaa -12 luvulla 6.
x=\frac{1}{3} x=-2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}+5x=2
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{3x^{2}+5x}{3}=\frac{2}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\frac{5}{3}x=\frac{2}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}+\frac{5}{3}x+\left(\frac{5}{6}\right)^{2}=\frac{2}{3}+\left(\frac{5}{6}\right)^{2}
Jaa \frac{5}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{5}{6}. Lisää sitten \frac{5}{6}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{5}{3}x+\frac{25}{36}=\frac{2}{3}+\frac{25}{36}
Korota \frac{5}{6} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{5}{3}x+\frac{25}{36}=\frac{49}{36}
Lisää \frac{2}{3} lukuun \frac{25}{36} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{5}{6}\right)^{2}=\frac{49}{36}
Jaa x^{2}+\frac{5}{3}x+\frac{25}{36} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{5}{6}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{36}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{5}{6}=\frac{7}{6} x+\frac{5}{6}=-\frac{7}{6}
Sievennä.
x=\frac{1}{3} x=-2
Vähennä \frac{5}{6} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}