Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{7}-2}{3}\approx 0,215250437
x=\frac{-\sqrt{7}-2}{3}\approx -1,54858377
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
3 x ^ { 2 } + 4 x - 1 = 0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}+4x-1=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-4±\sqrt{4^{2}-4\times 3\left(-1\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla 4 ja c luvulla -1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-4±\sqrt{16-4\times 3\left(-1\right)}}{2\times 3}
Korota 4 neliöön.
x=\frac{-4±\sqrt{16-12\left(-1\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-4±\sqrt{16+12}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -1.
x=\frac{-4±\sqrt{28}}{2\times 3}
Lisää 16 lukuun 12.
x=\frac{-4±2\sqrt{7}}{2\times 3}
Ota luvun 28 neliöjuuri.
x=\frac{-4±2\sqrt{7}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{2\sqrt{7}-4}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±2\sqrt{7}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -4 lukuun 2\sqrt{7}.
x=\frac{\sqrt{7}-2}{3}
Jaa -4+2\sqrt{7} luvulla 6.
x=\frac{-2\sqrt{7}-4}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±2\sqrt{7}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{7} luvusta -4.
x=\frac{-\sqrt{7}-2}{3}
Jaa -4-2\sqrt{7} luvulla 6.
x=\frac{\sqrt{7}-2}{3} x=\frac{-\sqrt{7}-2}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}+4x-1=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
3x^{2}+4x-1-\left(-1\right)=-\left(-1\right)
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
3x^{2}+4x=-\left(-1\right)
Kun luku -1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
3x^{2}+4x=1
Vähennä -1 luvusta 0.
\frac{3x^{2}+4x}{3}=\frac{1}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\frac{4}{3}x=\frac{1}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}+\frac{4}{3}x+\left(\frac{2}{3}\right)^{2}=\frac{1}{3}+\left(\frac{2}{3}\right)^{2}
Jaa \frac{4}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{2}{3}. Lisää sitten \frac{2}{3}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{4}{3}x+\frac{4}{9}=\frac{1}{3}+\frac{4}{9}
Korota \frac{2}{3} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{4}{3}x+\frac{4}{9}=\frac{7}{9}
Lisää \frac{1}{3} lukuun \frac{4}{9} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{2}{3}\right)^{2}=\frac{7}{9}
Jaa x^{2}+\frac{4}{3}x+\frac{4}{9} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{2}{3}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{7}{9}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{2}{3}=\frac{\sqrt{7}}{3} x+\frac{2}{3}=-\frac{\sqrt{7}}{3}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{7}-2}{3} x=\frac{-\sqrt{7}-2}{3}
Vähennä \frac{2}{3} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}