Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2}\approx 0,758305739
x=-\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2}\approx -1,758305739
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
3 x ^ { 2 } + 3 x - 4 = 0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}+3x-4=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-3±\sqrt{3^{2}-4\times 3\left(-4\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla 3 ja c luvulla -4 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-3±\sqrt{9-4\times 3\left(-4\right)}}{2\times 3}
Korota 3 neliöön.
x=\frac{-3±\sqrt{9-12\left(-4\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-3±\sqrt{9+48}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -4.
x=\frac{-3±\sqrt{57}}{2\times 3}
Lisää 9 lukuun 48.
x=\frac{-3±\sqrt{57}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{\sqrt{57}-3}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-3±\sqrt{57}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -3 lukuun \sqrt{57}.
x=\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2}
Jaa -3+\sqrt{57} luvulla 6.
x=\frac{-\sqrt{57}-3}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-3±\sqrt{57}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{57} luvusta -3.
x=-\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2}
Jaa -3-\sqrt{57} luvulla 6.
x=\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2} x=-\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}+3x-4=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
3x^{2}+3x-4-\left(-4\right)=-\left(-4\right)
Lisää 4 yhtälön kummallekin puolelle.
3x^{2}+3x=-\left(-4\right)
Kun luku -4 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
3x^{2}+3x=4
Vähennä -4 luvusta 0.
\frac{3x^{2}+3x}{3}=\frac{4}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\frac{3}{3}x=\frac{4}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}+x=\frac{4}{3}
Jaa 3 luvulla 3.
x^{2}+x+\left(\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{4}{3}+\left(\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa 1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{2}. Lisää sitten \frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+x+\frac{1}{4}=\frac{4}{3}+\frac{1}{4}
Korota \frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+x+\frac{1}{4}=\frac{19}{12}
Lisää \frac{4}{3} lukuun \frac{1}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{19}{12}
Jaa x^{2}+x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{19}{12}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{57}}{6} x+\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{57}}{6}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2} x=-\frac{\sqrt{57}}{6}-\frac{1}{2}
Vähennä \frac{1}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}