Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{1}{2}=0,5
x=0
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
3 x + 2 = - x ^ { 2 } + \frac { 7 } { 2 } x + 2
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x+2+x^{2}=\frac{7}{2}x+2
Lisää x^{2} molemmille puolille.
3x+2+x^{2}-\frac{7}{2}x=2
Vähennä \frac{7}{2}x molemmilta puolilta.
-\frac{1}{2}x+2+x^{2}=2
Selvitä -\frac{1}{2}x yhdistämällä 3x ja -\frac{7}{2}x.
-\frac{1}{2}x+2+x^{2}-2=0
Vähennä 2 molemmilta puolilta.
-\frac{1}{2}x+x^{2}=0
Vähennä 2 luvusta 2 saadaksesi tuloksen 0.
x\left(-\frac{1}{2}+x\right)=0
Jaa tekijöihin x:n suhteen.
x=0 x=\frac{1}{2}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x=0 ja -\frac{1}{2}+x=0.
3x+2+x^{2}=\frac{7}{2}x+2
Lisää x^{2} molemmille puolille.
3x+2+x^{2}-\frac{7}{2}x=2
Vähennä \frac{7}{2}x molemmilta puolilta.
-\frac{1}{2}x+2+x^{2}=2
Selvitä -\frac{1}{2}x yhdistämällä 3x ja -\frac{7}{2}x.
-\frac{1}{2}x+2+x^{2}-2=0
Vähennä 2 molemmilta puolilta.
-\frac{1}{2}x+x^{2}=0
Vähennä 2 luvusta 2 saadaksesi tuloksen 0.
x^{2}-\frac{1}{2}x=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-\frac{1}{2}\right)±\sqrt{\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -\frac{1}{2} ja c luvulla 0 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-\frac{1}{2}\right)±\frac{1}{2}}{2}
Ota luvun \left(-\frac{1}{2}\right)^{2} neliöjuuri.
x=\frac{\frac{1}{2}±\frac{1}{2}}{2}
Luvun -\frac{1}{2} vastaluku on \frac{1}{2}.
x=\frac{1}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{1}{2}±\frac{1}{2}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää \frac{1}{2} lukuun \frac{1}{2} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=\frac{0}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{\frac{1}{2}±\frac{1}{2}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \frac{1}{2} luvusta \frac{1}{2} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja vähentämällä osoittajat. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
x=0
Jaa 0 luvulla 2.
x=\frac{1}{2} x=0
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x+2+x^{2}=\frac{7}{2}x+2
Lisää x^{2} molemmille puolille.
3x+2+x^{2}-\frac{7}{2}x=2
Vähennä \frac{7}{2}x molemmilta puolilta.
-\frac{1}{2}x+2+x^{2}=2
Selvitä -\frac{1}{2}x yhdistämällä 3x ja -\frac{7}{2}x.
-\frac{1}{2}x+2+x^{2}-2=0
Vähennä 2 molemmilta puolilta.
-\frac{1}{2}x+x^{2}=0
Vähennä 2 luvusta 2 saadaksesi tuloksen 0.
x^{2}-\frac{1}{2}x=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}=\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{4}. Lisää sitten -\frac{1}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{1}{16}
Korota -\frac{1}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{1}{16}
Jaa x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{1}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{4}=\frac{1}{4} x-\frac{1}{4}=-\frac{1}{4}
Sievennä.
x=\frac{1}{2} x=0
Lisää \frac{1}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}