Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{1-\sqrt{5}}{2}\approx -0,618033989
x = \frac{\sqrt{5} + 1}{2} \approx 1,618033989
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x\left(3x+2\right)+\left(3x+2\right)\times 2+1=7\left(3x+2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin -\frac{2}{3}, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 3x+2.
9x^{2}+6x+\left(3x+2\right)\times 2+1=7\left(3x+2\right)
Laske lukujen 3x ja 3x+2 tulo käyttämällä osittelulakia.
9x^{2}+6x+6x+4+1=7\left(3x+2\right)
Laske lukujen 3x+2 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
9x^{2}+12x+4+1=7\left(3x+2\right)
Selvitä 12x yhdistämällä 6x ja 6x.
9x^{2}+12x+5=7\left(3x+2\right)
Selvitä 5 laskemalla yhteen 4 ja 1.
9x^{2}+12x+5=21x+14
Laske lukujen 7 ja 3x+2 tulo käyttämällä osittelulakia.
9x^{2}+12x+5-21x=14
Vähennä 21x molemmilta puolilta.
9x^{2}-9x+5=14
Selvitä -9x yhdistämällä 12x ja -21x.
9x^{2}-9x+5-14=0
Vähennä 14 molemmilta puolilta.
9x^{2}-9x-9=0
Vähennä 14 luvusta 5 saadaksesi tuloksen -9.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{\left(-9\right)^{2}-4\times 9\left(-9\right)}}{2\times 9}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 9, b luvulla -9 ja c luvulla -9 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81-4\times 9\left(-9\right)}}{2\times 9}
Korota -9 neliöön.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81-36\left(-9\right)}}{2\times 9}
Kerro -4 ja 9.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{81+324}}{2\times 9}
Kerro -36 ja -9.
x=\frac{-\left(-9\right)±\sqrt{405}}{2\times 9}
Lisää 81 lukuun 324.
x=\frac{-\left(-9\right)±9\sqrt{5}}{2\times 9}
Ota luvun 405 neliöjuuri.
x=\frac{9±9\sqrt{5}}{2\times 9}
Luvun -9 vastaluku on 9.
x=\frac{9±9\sqrt{5}}{18}
Kerro 2 ja 9.
x=\frac{9\sqrt{5}+9}{18}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{9±9\sqrt{5}}{18}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 9 lukuun 9\sqrt{5}.
x=\frac{\sqrt{5}+1}{2}
Jaa 9+9\sqrt{5} luvulla 18.
x=\frac{9-9\sqrt{5}}{18}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{9±9\sqrt{5}}{18}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 9\sqrt{5} luvusta 9.
x=\frac{1-\sqrt{5}}{2}
Jaa 9-9\sqrt{5} luvulla 18.
x=\frac{\sqrt{5}+1}{2} x=\frac{1-\sqrt{5}}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x\left(3x+2\right)+\left(3x+2\right)\times 2+1=7\left(3x+2\right)
Muuttuja x ei voi olla yhtä suuri kuin -\frac{2}{3}, sillä nollalla jakamista ei ole määritetty. Kerro yhtälön molemmat puolet luvulla 3x+2.
9x^{2}+6x+\left(3x+2\right)\times 2+1=7\left(3x+2\right)
Laske lukujen 3x ja 3x+2 tulo käyttämällä osittelulakia.
9x^{2}+6x+6x+4+1=7\left(3x+2\right)
Laske lukujen 3x+2 ja 2 tulo käyttämällä osittelulakia.
9x^{2}+12x+4+1=7\left(3x+2\right)
Selvitä 12x yhdistämällä 6x ja 6x.
9x^{2}+12x+5=7\left(3x+2\right)
Selvitä 5 laskemalla yhteen 4 ja 1.
9x^{2}+12x+5=21x+14
Laske lukujen 7 ja 3x+2 tulo käyttämällä osittelulakia.
9x^{2}+12x+5-21x=14
Vähennä 21x molemmilta puolilta.
9x^{2}-9x+5=14
Selvitä -9x yhdistämällä 12x ja -21x.
9x^{2}-9x=14-5
Vähennä 5 molemmilta puolilta.
9x^{2}-9x=9
Vähennä 5 luvusta 14 saadaksesi tuloksen 9.
\frac{9x^{2}-9x}{9}=\frac{9}{9}
Jaa molemmat puolet luvulla 9.
x^{2}+\left(-\frac{9}{9}\right)x=\frac{9}{9}
Jakaminen luvulla 9 kumoaa kertomisen luvulla 9.
x^{2}-x=\frac{9}{9}
Jaa -9 luvulla 9.
x^{2}-x=1
Jaa 9 luvulla 9.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=1+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=1+\frac{1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{5}{4}
Lisää 1 lukuun \frac{1}{4}.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{5}{4}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, jos x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina jakaa tekijöihin seuraavasti: \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{5}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{5}}{2} x-\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{5}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{5}+1}{2} x=\frac{1-\sqrt{5}}{2}
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}