Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{6}}{3}+1\approx 1,816496581
x=-\frac{\sqrt{6}}{3}+1\approx 0,183503419
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-6x+1=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{\left(-6\right)^{2}-4\times 3}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -6 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{36-4\times 3}}{2\times 3}
Korota -6 neliöön.
x=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{36-12}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{24}}{2\times 3}
Lisää 36 lukuun -12.
x=\frac{-\left(-6\right)±2\sqrt{6}}{2\times 3}
Ota luvun 24 neliöjuuri.
x=\frac{6±2\sqrt{6}}{2\times 3}
Luvun -6 vastaluku on 6.
x=\frac{6±2\sqrt{6}}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{2\sqrt{6}+6}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{6±2\sqrt{6}}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 6 lukuun 2\sqrt{6}.
x=\frac{\sqrt{6}}{3}+1
Jaa 6+2\sqrt{6} luvulla 6.
x=\frac{6-2\sqrt{6}}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{6±2\sqrt{6}}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{6} luvusta 6.
x=-\frac{\sqrt{6}}{3}+1
Jaa 6-2\sqrt{6} luvulla 6.
x=\frac{\sqrt{6}}{3}+1 x=-\frac{\sqrt{6}}{3}+1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-6x+1=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
3x^{2}-6x+1-1=-1
Vähennä 1 yhtälön molemmilta puolilta.
3x^{2}-6x=-1
Kun luku 1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{3x^{2}-6x}{3}=-\frac{1}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\left(-\frac{6}{3}\right)x=-\frac{1}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-2x=-\frac{1}{3}
Jaa -6 luvulla 3.
x^{2}-2x+1=-\frac{1}{3}+1
Jaa -2 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -1. Lisää sitten -1:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-2x+1=\frac{2}{3}
Lisää -\frac{1}{3} lukuun 1.
\left(x-1\right)^{2}=\frac{2}{3}
Jaa x^{2}-2x+1 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-1\right)^{2}}=\sqrt{\frac{2}{3}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-1=\frac{\sqrt{6}}{3} x-1=-\frac{\sqrt{6}}{3}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{6}}{3}+1 x=-\frac{\sqrt{6}}{3}+1
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}