Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-1
x=6
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}-15x-18=0
Vähennä 18 molemmilta puolilta.
x^{2}-5x-6=0
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
a+b=-5 ab=1\left(-6\right)=-6
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon x^{2}+ax+bx-6. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-6 2,-3
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -6.
1-6=-5 2-3=-1
Laske kunkin parin summa.
a=-6 b=1
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -5.
\left(x^{2}-6x\right)+\left(x-6\right)
Kirjoita \left(x^{2}-6x\right)+\left(x-6\right) uudelleen muodossa x^{2}-5x-6.
x\left(x-6\right)+x-6
Ota x tekijäksi lausekkeessa x^{2}-6x.
\left(x-6\right)\left(x+1\right)
Jaa yleinen termi x-6 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=6 x=-1
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-6=0 ja x+1=0.
3x^{2}-15x=18
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
3x^{2}-15x-18=18-18
Vähennä 18 yhtälön molemmilta puolilta.
3x^{2}-15x-18=0
Kun luku 18 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-\left(-15\right)±\sqrt{\left(-15\right)^{2}-4\times 3\left(-18\right)}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -15 ja c luvulla -18 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-15\right)±\sqrt{225-4\times 3\left(-18\right)}}{2\times 3}
Korota -15 neliöön.
x=\frac{-\left(-15\right)±\sqrt{225-12\left(-18\right)}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-15\right)±\sqrt{225+216}}{2\times 3}
Kerro -12 ja -18.
x=\frac{-\left(-15\right)±\sqrt{441}}{2\times 3}
Lisää 225 lukuun 216.
x=\frac{-\left(-15\right)±21}{2\times 3}
Ota luvun 441 neliöjuuri.
x=\frac{15±21}{2\times 3}
Luvun -15 vastaluku on 15.
x=\frac{15±21}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{36}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{15±21}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 15 lukuun 21.
x=6
Jaa 36 luvulla 6.
x=-\frac{6}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{15±21}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 21 luvusta 15.
x=-1
Jaa -6 luvulla 6.
x=6 x=-1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}-15x=18
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{3x^{2}-15x}{3}=\frac{18}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}+\left(-\frac{15}{3}\right)x=\frac{18}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-5x=\frac{18}{3}
Jaa -15 luvulla 3.
x^{2}-5x=6
Jaa 18 luvulla 3.
x^{2}-5x+\left(-\frac{5}{2}\right)^{2}=6+\left(-\frac{5}{2}\right)^{2}
Jaa -5 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{5}{2}. Lisää sitten -\frac{5}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-5x+\frac{25}{4}=6+\frac{25}{4}
Korota -\frac{5}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-5x+\frac{25}{4}=\frac{49}{4}
Lisää 6 lukuun \frac{25}{4}.
\left(x-\frac{5}{2}\right)^{2}=\frac{49}{4}
Jaa x^{2}-5x+\frac{25}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{5}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{5}{2}=\frac{7}{2} x-\frac{5}{2}=-\frac{7}{2}
Sievennä.
x=6 x=-1
Lisää \frac{5}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}