Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\frac{1+\sqrt{2}i}{3}\approx 0,333333333+0,471404521i
x=\frac{-\sqrt{2}i+1}{3}\approx 0,333333333-0,471404521i
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
3x^{2}+1-2x=0
Vähennä 2x molemmilta puolilta.
3x^{2}-2x+1=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{\left(-2\right)^{2}-4\times 3}}{2\times 3}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 3, b luvulla -2 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-4\times 3}}{2\times 3}
Korota -2 neliöön.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{4-12}}{2\times 3}
Kerro -4 ja 3.
x=\frac{-\left(-2\right)±\sqrt{-8}}{2\times 3}
Lisää 4 lukuun -12.
x=\frac{-\left(-2\right)±2\sqrt{2}i}{2\times 3}
Ota luvun -8 neliöjuuri.
x=\frac{2±2\sqrt{2}i}{2\times 3}
Luvun -2 vastaluku on 2.
x=\frac{2±2\sqrt{2}i}{6}
Kerro 2 ja 3.
x=\frac{2+2\sqrt{2}i}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{2}i}{6}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 2 lukuun 2i\sqrt{2}.
x=\frac{1+\sqrt{2}i}{3}
Jaa 2+2i\sqrt{2} luvulla 6.
x=\frac{-2\sqrt{2}i+2}{6}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{2±2\sqrt{2}i}{6}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2i\sqrt{2} luvusta 2.
x=\frac{-\sqrt{2}i+1}{3}
Jaa 2-2i\sqrt{2} luvulla 6.
x=\frac{1+\sqrt{2}i}{3} x=\frac{-\sqrt{2}i+1}{3}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
3x^{2}+1-2x=0
Vähennä 2x molemmilta puolilta.
3x^{2}-2x=-1
Vähennä 1 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
\frac{3x^{2}-2x}{3}=-\frac{1}{3}
Jaa molemmat puolet luvulla 3.
x^{2}-\frac{2}{3}x=-\frac{1}{3}
Jakaminen luvulla 3 kumoaa kertomisen luvulla 3.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}=-\frac{1}{3}+\left(-\frac{1}{3}\right)^{2}
Jaa -\frac{2}{3} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{3}. Lisää sitten -\frac{1}{3}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9}=-\frac{1}{3}+\frac{1}{9}
Korota -\frac{1}{3} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9}=-\frac{2}{9}
Lisää -\frac{1}{3} lukuun \frac{1}{9} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{3}\right)^{2}=-\frac{2}{9}
Jaa x^{2}-\frac{2}{3}x+\frac{1}{9} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{3}\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{2}{9}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{3}=\frac{\sqrt{2}i}{3} x-\frac{1}{3}=-\frac{\sqrt{2}i}{3}
Sievennä.
x=\frac{1+\sqrt{2}i}{3} x=\frac{-\sqrt{2}i+1}{3}
Lisää \frac{1}{3} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}