Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-\frac{1}{5}=-0,2
x=\frac{1}{4}=0,25
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=-1 ab=20\left(-1\right)=-20
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 20x^{2}+ax+bx-1. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-20 2,-10 4,-5
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -20.
1-20=-19 2-10=-8 4-5=-1
Laske kunkin parin summa.
a=-5 b=4
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -1.
\left(20x^{2}-5x\right)+\left(4x-1\right)
Kirjoita \left(20x^{2}-5x\right)+\left(4x-1\right) uudelleen muodossa 20x^{2}-x-1.
5x\left(4x-1\right)+4x-1
Ota 5x tekijäksi lausekkeessa 20x^{2}-5x.
\left(4x-1\right)\left(5x+1\right)
Jaa yleinen termi 4x-1 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=\frac{1}{4} x=-\frac{1}{5}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista 4x-1=0 ja 5x+1=0.
20x^{2}-x-1=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-4\times 20\left(-1\right)}}{2\times 20}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 20, b luvulla -1 ja c luvulla -1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-80\left(-1\right)}}{2\times 20}
Kerro -4 ja 20.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1+80}}{2\times 20}
Kerro -80 ja -1.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{81}}{2\times 20}
Lisää 1 lukuun 80.
x=\frac{-\left(-1\right)±9}{2\times 20}
Ota luvun 81 neliöjuuri.
x=\frac{1±9}{2\times 20}
Luvun -1 vastaluku on 1.
x=\frac{1±9}{40}
Kerro 2 ja 20.
x=\frac{10}{40}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±9}{40}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 1 lukuun 9.
x=\frac{1}{4}
Supista murtoluku \frac{10}{40} luvulla 10.
x=-\frac{8}{40}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±9}{40}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 9 luvusta 1.
x=-\frac{1}{5}
Supista murtoluku \frac{-8}{40} luvulla 8.
x=\frac{1}{4} x=-\frac{1}{5}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
20x^{2}-x-1=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
20x^{2}-x-1-\left(-1\right)=-\left(-1\right)
Lisää 1 yhtälön kummallekin puolelle.
20x^{2}-x=-\left(-1\right)
Kun luku -1 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
20x^{2}-x=1
Vähennä -1 luvusta 0.
\frac{20x^{2}-x}{20}=\frac{1}{20}
Jaa molemmat puolet luvulla 20.
x^{2}-\frac{1}{20}x=\frac{1}{20}
Jakaminen luvulla 20 kumoaa kertomisen luvulla 20.
x^{2}-\frac{1}{20}x+\left(-\frac{1}{40}\right)^{2}=\frac{1}{20}+\left(-\frac{1}{40}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{20} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{40}. Lisää sitten -\frac{1}{40}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{20}x+\frac{1}{1600}=\frac{1}{20}+\frac{1}{1600}
Korota -\frac{1}{40} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{1}{20}x+\frac{1}{1600}=\frac{81}{1600}
Lisää \frac{1}{20} lukuun \frac{1}{1600} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{40}\right)^{2}=\frac{81}{1600}
Jaa x^{2}-\frac{1}{20}x+\frac{1}{1600} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{40}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{81}{1600}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{40}=\frac{9}{40} x-\frac{1}{40}=-\frac{9}{40}
Sievennä.
x=\frac{1}{4} x=-\frac{1}{5}
Lisää \frac{1}{40} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}