Ratkaise muuttujan y suhteen
y=\frac{1+\sqrt{15}i}{4}\approx 0,25+0,968245837i
y=\frac{-\sqrt{15}i+1}{4}\approx 0,25-0,968245837i
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2y^{2}-y+2=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
y=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-4\times 2\times 2}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -1 ja c luvulla 2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
y=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-8\times 2}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
y=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-16}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 2.
y=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{-15}}{2\times 2}
Lisää 1 lukuun -16.
y=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{15}i}{2\times 2}
Ota luvun -15 neliöjuuri.
y=\frac{1±\sqrt{15}i}{2\times 2}
Luvun -1 vastaluku on 1.
y=\frac{1±\sqrt{15}i}{4}
Kerro 2 ja 2.
y=\frac{1+\sqrt{15}i}{4}
Ratkaise nyt yhtälö y=\frac{1±\sqrt{15}i}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 1 lukuun i\sqrt{15}.
y=\frac{-\sqrt{15}i+1}{4}
Ratkaise nyt yhtälö y=\frac{1±\sqrt{15}i}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä i\sqrt{15} luvusta 1.
y=\frac{1+\sqrt{15}i}{4} y=\frac{-\sqrt{15}i+1}{4}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2y^{2}-y+2=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
2y^{2}-y+2-2=-2
Vähennä 2 yhtälön molemmilta puolilta.
2y^{2}-y=-2
Kun luku 2 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{2y^{2}-y}{2}=-\frac{2}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
y^{2}-\frac{1}{2}y=-\frac{2}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
y^{2}-\frac{1}{2}y=-1
Jaa -2 luvulla 2.
y^{2}-\frac{1}{2}y+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}=-1+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{4}. Lisää sitten -\frac{1}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
y^{2}-\frac{1}{2}y+\frac{1}{16}=-1+\frac{1}{16}
Korota -\frac{1}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
y^{2}-\frac{1}{2}y+\frac{1}{16}=-\frac{15}{16}
Lisää -1 lukuun \frac{1}{16}.
\left(y-\frac{1}{4}\right)^{2}=-\frac{15}{16}
Jaa y^{2}-\frac{1}{2}y+\frac{1}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(y-\frac{1}{4}\right)^{2}}=\sqrt{-\frac{15}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
y-\frac{1}{4}=\frac{\sqrt{15}i}{4} y-\frac{1}{4}=-\frac{\sqrt{15}i}{4}
Sievennä.
y=\frac{1+\sqrt{15}i}{4} y=\frac{-\sqrt{15}i+1}{4}
Lisää \frac{1}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}