Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{5}+1}{4}\approx 0,809016994
x=\frac{1-\sqrt{5}}{4}\approx -0,309016994
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
2 x ^ { 2 } - x = \frac { 1 } { 2 }
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2x^{2}-x=\frac{1}{2}
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
2x^{2}-x-\frac{1}{2}=\frac{1}{2}-\frac{1}{2}
Vähennä \frac{1}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
2x^{2}-x-\frac{1}{2}=0
Kun luku \frac{1}{2} vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-4\times 2\left(-\frac{1}{2}\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -1 ja c luvulla -\frac{1}{2} toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-8\left(-\frac{1}{2}\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1+4}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -\frac{1}{2}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{5}}{2\times 2}
Lisää 1 lukuun 4.
x=\frac{1±\sqrt{5}}{2\times 2}
Luvun -1 vastaluku on 1.
x=\frac{1±\sqrt{5}}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{\sqrt{5}+1}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±\sqrt{5}}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 1 lukuun \sqrt{5}.
x=\frac{1-\sqrt{5}}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±\sqrt{5}}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{5} luvusta 1.
x=\frac{\sqrt{5}+1}{4} x=\frac{1-\sqrt{5}}{4}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}-x=\frac{1}{2}
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{2x^{2}-x}{2}=\frac{\frac{1}{2}}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}-\frac{1}{2}x=\frac{\frac{1}{2}}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}-\frac{1}{2}x=\frac{1}{4}
Jaa \frac{1}{2} luvulla 2.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{1}{4}+\left(-\frac{1}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{1}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{4}. Lisää sitten -\frac{1}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{1}{4}+\frac{1}{16}
Korota -\frac{1}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{5}{16}
Lisää \frac{1}{4} lukuun \frac{1}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{5}{16}
Jaa x^{2}-\frac{1}{2}x+\frac{1}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{5}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{4}=\frac{\sqrt{5}}{4} x-\frac{1}{4}=-\frac{\sqrt{5}}{4}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{5}+1}{4} x=\frac{1-\sqrt{5}}{4}
Lisää \frac{1}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}