Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-1
x = \frac{5}{2} = 2\frac{1}{2} = 2,5
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=-3 ab=2\left(-5\right)=-10
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx-5. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-10 2,-5
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -10.
1-10=-9 2-5=-3
Laske kunkin parin summa.
a=-5 b=2
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -3.
\left(2x^{2}-5x\right)+\left(2x-5\right)
Kirjoita \left(2x^{2}-5x\right)+\left(2x-5\right) uudelleen muodossa 2x^{2}-3x-5.
x\left(2x-5\right)+2x-5
Ota x tekijäksi lausekkeessa 2x^{2}-5x.
\left(2x-5\right)\left(x+1\right)
Jaa yleinen termi 2x-5 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=\frac{5}{2} x=-1
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista 2x-5=0 ja x+1=0.
2x^{2}-3x-5=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\times 2\left(-5\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -3 ja c luvulla -5 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\times 2\left(-5\right)}}{2\times 2}
Korota -3 neliöön.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-8\left(-5\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+40}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -5.
x=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{49}}{2\times 2}
Lisää 9 lukuun 40.
x=\frac{-\left(-3\right)±7}{2\times 2}
Ota luvun 49 neliöjuuri.
x=\frac{3±7}{2\times 2}
Luvun -3 vastaluku on 3.
x=\frac{3±7}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{10}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±7}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun 7.
x=\frac{5}{2}
Supista murtoluku \frac{10}{4} luvulla 2.
x=-\frac{4}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{3±7}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 7 luvusta 3.
x=-1
Jaa -4 luvulla 4.
x=\frac{5}{2} x=-1
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}-3x-5=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
2x^{2}-3x-5-\left(-5\right)=-\left(-5\right)
Lisää 5 yhtälön kummallekin puolelle.
2x^{2}-3x=-\left(-5\right)
Kun luku -5 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
2x^{2}-3x=5
Vähennä -5 luvusta 0.
\frac{2x^{2}-3x}{2}=\frac{5}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}-\frac{3}{2}x=\frac{5}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}-\frac{3}{2}x+\left(-\frac{3}{4}\right)^{2}=\frac{5}{2}+\left(-\frac{3}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{3}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{4}. Lisää sitten -\frac{3}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{3}{2}x+\frac{9}{16}=\frac{5}{2}+\frac{9}{16}
Korota -\frac{3}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{3}{2}x+\frac{9}{16}=\frac{49}{16}
Lisää \frac{5}{2} lukuun \frac{9}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{3}{4}\right)^{2}=\frac{49}{16}
Jaa x^{2}-\frac{3}{2}x+\frac{9}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{4}=\frac{7}{4} x-\frac{3}{4}=-\frac{7}{4}
Sievennä.
x=\frac{5}{2} x=-1
Lisää \frac{3}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}