Ratkaise muuttujan x suhteen
x = -\frac{3}{2} = -1\frac{1}{2} = -1,5
x=1
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=1 ab=2\left(-3\right)=-6
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx-3. Jos haluat etsiä a ja b, määritä järjestelmä, joka voidaan ratkaista.
-1,6 -2,3
Koska ab on negatiivinen, a ja b ovat vastakkaiset merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaiset kokonaislukuparit, joiden tulona on -6.
-1+6=5 -2+3=1
Laske kunkin parin summa.
a=-2 b=3
Ratkaisu on pari, jonka summa on 1.
\left(2x^{2}-2x\right)+\left(3x-3\right)
Kirjoita \left(2x^{2}-2x\right)+\left(3x-3\right) uudelleen muodossa 2x^{2}+x-3.
2x\left(x-1\right)+3\left(x-1\right)
Ota 2x tekijäksi ensimmäisessä ja 3 toisessa ryhmässä.
\left(x-1\right)\left(2x+3\right)
Ota tekijäksi yhteinen termi x-1 käyttämällä osittelulakia.
x=1 x=-\frac{3}{2}
Löydät yhtälön ratkaisut ratkaisemalla yhtälöt x-1=0 ja 2x+3=0.
2x^{2}+x-3=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-1±\sqrt{1^{2}-4\times 2\left(-3\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 1 ja c luvulla -3 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-1±\sqrt{1-4\times 2\left(-3\right)}}{2\times 2}
Korota 1 neliöön.
x=\frac{-1±\sqrt{1-8\left(-3\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-1±\sqrt{1+24}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -3.
x=\frac{-1±\sqrt{25}}{2\times 2}
Lisää 1 lukuun 24.
x=\frac{-1±5}{2\times 2}
Ota luvun 25 neliöjuuri.
x=\frac{-1±5}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{4}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±5}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -1 lukuun 5.
x=1
Jaa 4 luvulla 4.
x=-\frac{6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±5}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 5 luvusta -1.
x=-\frac{3}{2}
Supista murtoluku \frac{-6}{4} luvulla 2.
x=1 x=-\frac{3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}+x-3=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
2x^{2}+x-3-\left(-3\right)=-\left(-3\right)
Lisää 3 yhtälön kummallekin puolelle.
2x^{2}+x=-\left(-3\right)
Kun luku -3 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
2x^{2}+x=3
Vähennä -3 luvusta 0.
\frac{2x^{2}+x}{2}=\frac{3}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\frac{1}{2}x=\frac{3}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}+\frac{1}{2}x+\left(\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{3}{2}+\left(\frac{1}{4}\right)^{2}
Jaa \frac{1}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{4}. Lisää sitten \frac{1}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{3}{2}+\frac{1}{16}
Korota \frac{1}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{25}{16}
Lisää \frac{3}{2} lukuun \frac{1}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{25}{16}
Jaa x^{2}+\frac{1}{2}x+\frac{1}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, jos x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina jakaa tekijöihin seuraavasti: \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{1}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{25}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{1}{4}=\frac{5}{4} x+\frac{1}{4}=-\frac{5}{4}
Sievennä.
x=1 x=-\frac{3}{2}
Vähennä \frac{1}{4} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}