Ratkaise muuttujan x suhteen
x = -\frac{5}{2} = -2\frac{1}{2} = -2,5
x=-1
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
2 x ^ { 2 } + 7 x + 5 = 0
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=7 ab=2\times 5=10
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx+5. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,10 2,5
Koska ab on positiivinen, a ja b on sama merkki. Koska a+b on positiivinen, a ja b ovat molemmat positiivisia. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote 10.
1+10=11 2+5=7
Laske kunkin parin summa.
a=2 b=5
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 7.
\left(2x^{2}+2x\right)+\left(5x+5\right)
Kirjoita \left(2x^{2}+2x\right)+\left(5x+5\right) uudelleen muodossa 2x^{2}+7x+5.
2x\left(x+1\right)+5\left(x+1\right)
Jaa 2x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 5.
\left(x+1\right)\left(2x+5\right)
Jaa yleinen termi x+1 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=-1 x=-\frac{5}{2}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x+1=0 ja 2x+5=0.
2x^{2}+7x+5=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-7±\sqrt{7^{2}-4\times 2\times 5}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 7 ja c luvulla 5 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-7±\sqrt{49-4\times 2\times 5}}{2\times 2}
Korota 7 neliöön.
x=\frac{-7±\sqrt{49-8\times 5}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-7±\sqrt{49-40}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 5.
x=\frac{-7±\sqrt{9}}{2\times 2}
Lisää 49 lukuun -40.
x=\frac{-7±3}{2\times 2}
Ota luvun 9 neliöjuuri.
x=\frac{-7±3}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=-\frac{4}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-7±3}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -7 lukuun 3.
x=-1
Jaa -4 luvulla 4.
x=-\frac{10}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-7±3}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 3 luvusta -7.
x=-\frac{5}{2}
Supista murtoluku \frac{-10}{4} luvulla 2.
x=-1 x=-\frac{5}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}+7x+5=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
2x^{2}+7x+5-5=-5
Vähennä 5 yhtälön molemmilta puolilta.
2x^{2}+7x=-5
Kun luku 5 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{2x^{2}+7x}{2}=-\frac{5}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\frac{7}{2}x=-\frac{5}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}+\frac{7}{2}x+\left(\frac{7}{4}\right)^{2}=-\frac{5}{2}+\left(\frac{7}{4}\right)^{2}
Jaa \frac{7}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{7}{4}. Lisää sitten \frac{7}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{7}{2}x+\frac{49}{16}=-\frac{5}{2}+\frac{49}{16}
Korota \frac{7}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{7}{2}x+\frac{49}{16}=\frac{9}{16}
Lisää -\frac{5}{2} lukuun \frac{49}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{7}{4}\right)^{2}=\frac{9}{16}
Jaa x^{2}+\frac{7}{2}x+\frac{49}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{7}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{9}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{7}{4}=\frac{3}{4} x+\frac{7}{4}=-\frac{3}{4}
Sievennä.
x=-1 x=-\frac{5}{2}
Vähennä \frac{7}{4} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}