Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-4
x = \frac{5}{2} = 2\frac{1}{2} = 2,5
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=3 ab=2\left(-20\right)=-40
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx-20. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,40 -2,20 -4,10 -5,8
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -40.
-1+40=39 -2+20=18 -4+10=6 -5+8=3
Laske kunkin parin summa.
a=-5 b=8
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 3.
\left(2x^{2}-5x\right)+\left(8x-20\right)
Kirjoita \left(2x^{2}-5x\right)+\left(8x-20\right) uudelleen muodossa 2x^{2}+3x-20.
x\left(2x-5\right)+4\left(2x-5\right)
Jaa x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 4.
\left(2x-5\right)\left(x+4\right)
Jaa yleinen termi 2x-5 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=\frac{5}{2} x=-4
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista 2x-5=0 ja x+4=0.
2x^{2}+3x-20=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-3±\sqrt{3^{2}-4\times 2\left(-20\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 3 ja c luvulla -20 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-3±\sqrt{9-4\times 2\left(-20\right)}}{2\times 2}
Korota 3 neliöön.
x=\frac{-3±\sqrt{9-8\left(-20\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-3±\sqrt{9+160}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -20.
x=\frac{-3±\sqrt{169}}{2\times 2}
Lisää 9 lukuun 160.
x=\frac{-3±13}{2\times 2}
Ota luvun 169 neliöjuuri.
x=\frac{-3±13}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{10}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-3±13}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -3 lukuun 13.
x=\frac{5}{2}
Supista murtoluku \frac{10}{4} luvulla 2.
x=-\frac{16}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-3±13}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 13 luvusta -3.
x=-4
Jaa -16 luvulla 4.
x=\frac{5}{2} x=-4
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}+3x-20=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
2x^{2}+3x-20-\left(-20\right)=-\left(-20\right)
Lisää 20 yhtälön kummallekin puolelle.
2x^{2}+3x=-\left(-20\right)
Kun luku -20 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
2x^{2}+3x=20
Vähennä -20 luvusta 0.
\frac{2x^{2}+3x}{2}=\frac{20}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\frac{3}{2}x=\frac{20}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}+\frac{3}{2}x=10
Jaa 20 luvulla 2.
x^{2}+\frac{3}{2}x+\left(\frac{3}{4}\right)^{2}=10+\left(\frac{3}{4}\right)^{2}
Jaa \frac{3}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{3}{4}. Lisää sitten \frac{3}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{3}{2}x+\frac{9}{16}=10+\frac{9}{16}
Korota \frac{3}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{3}{2}x+\frac{9}{16}=\frac{169}{16}
Lisää 10 lukuun \frac{9}{16}.
\left(x+\frac{3}{4}\right)^{2}=\frac{169}{16}
Jaa x^{2}+\frac{3}{2}x+\frac{9}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{3}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{169}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{3}{4}=\frac{13}{4} x+\frac{3}{4}=-\frac{13}{4}
Sievennä.
x=\frac{5}{2} x=-4
Vähennä \frac{3}{4} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}