Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-7
x = -\frac{3}{2} = -1\frac{1}{2} = -1,5
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=17 ab=2\times 21=42
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx+21. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,42 2,21 3,14 6,7
Koska ab on positiivinen, a ja b on sama merkki. Koska a+b on positiivinen, a ja b ovat molemmat positiivisia. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote 42.
1+42=43 2+21=23 3+14=17 6+7=13
Laske kunkin parin summa.
a=3 b=14
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 17.
\left(2x^{2}+3x\right)+\left(14x+21\right)
Kirjoita \left(2x^{2}+3x\right)+\left(14x+21\right) uudelleen muodossa 2x^{2}+17x+21.
x\left(2x+3\right)+7\left(2x+3\right)
Jaa x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 7.
\left(2x+3\right)\left(x+7\right)
Jaa yleinen termi 2x+3 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=-\frac{3}{2} x=-7
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista 2x+3=0 ja x+7=0.
2x^{2}+17x+21=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-17±\sqrt{17^{2}-4\times 2\times 21}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 17 ja c luvulla 21 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-17±\sqrt{289-4\times 2\times 21}}{2\times 2}
Korota 17 neliöön.
x=\frac{-17±\sqrt{289-8\times 21}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-17±\sqrt{289-168}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 21.
x=\frac{-17±\sqrt{121}}{2\times 2}
Lisää 289 lukuun -168.
x=\frac{-17±11}{2\times 2}
Ota luvun 121 neliöjuuri.
x=\frac{-17±11}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=-\frac{6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-17±11}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -17 lukuun 11.
x=-\frac{3}{2}
Supista murtoluku \frac{-6}{4} luvulla 2.
x=-\frac{28}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-17±11}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 11 luvusta -17.
x=-7
Jaa -28 luvulla 4.
x=-\frac{3}{2} x=-7
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}+17x+21=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
2x^{2}+17x+21-21=-21
Vähennä 21 yhtälön molemmilta puolilta.
2x^{2}+17x=-21
Kun luku 21 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{2x^{2}+17x}{2}=-\frac{21}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\frac{17}{2}x=-\frac{21}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}+\frac{17}{2}x+\left(\frac{17}{4}\right)^{2}=-\frac{21}{2}+\left(\frac{17}{4}\right)^{2}
Jaa \frac{17}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{17}{4}. Lisää sitten \frac{17}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{17}{2}x+\frac{289}{16}=-\frac{21}{2}+\frac{289}{16}
Korota \frac{17}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{17}{2}x+\frac{289}{16}=\frac{121}{16}
Lisää -\frac{21}{2} lukuun \frac{289}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x+\frac{17}{4}\right)^{2}=\frac{121}{16}
Jaa x^{2}+\frac{17}{2}x+\frac{289}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{17}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{121}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{17}{4}=\frac{11}{4} x+\frac{17}{4}=-\frac{11}{4}
Sievennä.
x=-\frac{3}{2} x=-7
Vähennä \frac{17}{4} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}