Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-1
x=2
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
2 x + 4 = 2 x ^ { 2 }
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2x+4-2x^{2}=0
Vähennä 2x^{2} molemmilta puolilta.
x+2-x^{2}=0
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
-x^{2}+x+2=0
Järjestä polynomi perusmuotoon. Aseta termit suurimmasta potenssista pienimpään.
a+b=1 ab=-2=-2
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon -x^{2}+ax+bx+2. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
a=2 b=-1
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Ainoa tällainen pari on järjestelmäratkaisu.
\left(-x^{2}+2x\right)+\left(-x+2\right)
Kirjoita \left(-x^{2}+2x\right)+\left(-x+2\right) uudelleen muodossa -x^{2}+x+2.
-x\left(x-2\right)-\left(x-2\right)
Jaa -x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja -1.
\left(x-2\right)\left(-x-1\right)
Jaa yleinen termi x-2 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=2 x=-1
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-2=0 ja -x-1=0.
2x+4-2x^{2}=0
Vähennä 2x^{2} molemmilta puolilta.
-2x^{2}+2x+4=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-2±\sqrt{2^{2}-4\left(-2\right)\times 4}}{2\left(-2\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -2, b luvulla 2 ja c luvulla 4 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-2±\sqrt{4-4\left(-2\right)\times 4}}{2\left(-2\right)}
Korota 2 neliöön.
x=\frac{-2±\sqrt{4+8\times 4}}{2\left(-2\right)}
Kerro -4 ja -2.
x=\frac{-2±\sqrt{4+32}}{2\left(-2\right)}
Kerro 8 ja 4.
x=\frac{-2±\sqrt{36}}{2\left(-2\right)}
Lisää 4 lukuun 32.
x=\frac{-2±6}{2\left(-2\right)}
Ota luvun 36 neliöjuuri.
x=\frac{-2±6}{-4}
Kerro 2 ja -2.
x=\frac{4}{-4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±6}{-4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -2 lukuun 6.
x=-1
Jaa 4 luvulla -4.
x=-\frac{8}{-4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-2±6}{-4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 6 luvusta -2.
x=2
Jaa -8 luvulla -4.
x=-1 x=2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x+4-2x^{2}=0
Vähennä 2x^{2} molemmilta puolilta.
2x-2x^{2}=-4
Vähennä 4 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
-2x^{2}+2x=-4
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{-2x^{2}+2x}{-2}=-\frac{4}{-2}
Jaa molemmat puolet luvulla -2.
x^{2}+\frac{2}{-2}x=-\frac{4}{-2}
Jakaminen luvulla -2 kumoaa kertomisen luvulla -2.
x^{2}-x=-\frac{4}{-2}
Jaa 2 luvulla -2.
x^{2}-x=2
Jaa -4 luvulla -2.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=2+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=2+\frac{1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{9}{4}
Lisää 2 lukuun \frac{1}{4}.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{9}{4}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{9}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{3}{2} x-\frac{1}{2}=-\frac{3}{2}
Sievennä.
x=2 x=-1
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}