Ratkaise muuttujan n suhteen
n = \frac{\sqrt{19} + 3}{2} \approx 3,679449472
n=\frac{3-\sqrt{19}}{2}\approx -0,679449472
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
2 n ^ { 2 } - 10 n - 5 = - 4 n
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2n^{2}-10n-5+4n=0
Lisää 4n molemmille puolille.
2n^{2}-6n-5=0
Selvitä -6n yhdistämällä -10n ja 4n.
n=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{\left(-6\right)^{2}-4\times 2\left(-5\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -6 ja c luvulla -5 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
n=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{36-4\times 2\left(-5\right)}}{2\times 2}
Korota -6 neliöön.
n=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{36-8\left(-5\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
n=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{36+40}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -5.
n=\frac{-\left(-6\right)±\sqrt{76}}{2\times 2}
Lisää 36 lukuun 40.
n=\frac{-\left(-6\right)±2\sqrt{19}}{2\times 2}
Ota luvun 76 neliöjuuri.
n=\frac{6±2\sqrt{19}}{2\times 2}
Luvun -6 vastaluku on 6.
n=\frac{6±2\sqrt{19}}{4}
Kerro 2 ja 2.
n=\frac{2\sqrt{19}+6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö n=\frac{6±2\sqrt{19}}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 6 lukuun 2\sqrt{19}.
n=\frac{\sqrt{19}+3}{2}
Jaa 6+2\sqrt{19} luvulla 4.
n=\frac{6-2\sqrt{19}}{4}
Ratkaise nyt yhtälö n=\frac{6±2\sqrt{19}}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{19} luvusta 6.
n=\frac{3-\sqrt{19}}{2}
Jaa 6-2\sqrt{19} luvulla 4.
n=\frac{\sqrt{19}+3}{2} n=\frac{3-\sqrt{19}}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2n^{2}-10n-5+4n=0
Lisää 4n molemmille puolille.
2n^{2}-6n-5=0
Selvitä -6n yhdistämällä -10n ja 4n.
2n^{2}-6n=5
Lisää 5 molemmille puolille. Nolla plus mikä tahansa luku on luku itse.
\frac{2n^{2}-6n}{2}=\frac{5}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
n^{2}+\left(-\frac{6}{2}\right)n=\frac{5}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
n^{2}-3n=\frac{5}{2}
Jaa -6 luvulla 2.
n^{2}-3n+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{5}{2}+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
n^{2}-3n+\frac{9}{4}=\frac{5}{2}+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
n^{2}-3n+\frac{9}{4}=\frac{19}{4}
Lisää \frac{5}{2} lukuun \frac{9}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(n-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{19}{4}
Jaa n^{2}-3n+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(n-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{19}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
n-\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{19}}{2} n-\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{19}}{2}
Sievennä.
n=\frac{\sqrt{19}+3}{2} n=\frac{3-\sqrt{19}}{2}
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}