Ratkaise muuttujan k suhteen
k = -\frac{7}{2} = -3\frac{1}{2} = -3,5
k=-1
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2k^{2}+9k+7=0
Lisää 7 molemmille puolille.
a+b=9 ab=2\times 7=14
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2k^{2}+ak+bk+7. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,14 2,7
Koska ab on positiivinen, a ja b on sama merkki. Koska a+b on positiivinen, a ja b ovat molemmat positiivisia. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote 14.
1+14=15 2+7=9
Laske kunkin parin summa.
a=2 b=7
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 9.
\left(2k^{2}+2k\right)+\left(7k+7\right)
Kirjoita \left(2k^{2}+2k\right)+\left(7k+7\right) uudelleen muodossa 2k^{2}+9k+7.
2k\left(k+1\right)+7\left(k+1\right)
Jaa 2k toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 7.
\left(k+1\right)\left(2k+7\right)
Jaa yleinen termi k+1 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
k=-1 k=-\frac{7}{2}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista k+1=0 ja 2k+7=0.
2k^{2}+9k=-7
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
2k^{2}+9k-\left(-7\right)=-7-\left(-7\right)
Lisää 7 yhtälön kummallekin puolelle.
2k^{2}+9k-\left(-7\right)=0
Kun luku -7 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
2k^{2}+9k+7=0
Vähennä -7 luvusta 0.
k=\frac{-9±\sqrt{9^{2}-4\times 2\times 7}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 9 ja c luvulla 7 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
k=\frac{-9±\sqrt{81-4\times 2\times 7}}{2\times 2}
Korota 9 neliöön.
k=\frac{-9±\sqrt{81-8\times 7}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
k=\frac{-9±\sqrt{81-56}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 7.
k=\frac{-9±\sqrt{25}}{2\times 2}
Lisää 81 lukuun -56.
k=\frac{-9±5}{2\times 2}
Ota luvun 25 neliöjuuri.
k=\frac{-9±5}{4}
Kerro 2 ja 2.
k=-\frac{4}{4}
Ratkaise nyt yhtälö k=\frac{-9±5}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -9 lukuun 5.
k=-1
Jaa -4 luvulla 4.
k=-\frac{14}{4}
Ratkaise nyt yhtälö k=\frac{-9±5}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 5 luvusta -9.
k=-\frac{7}{2}
Supista murtoluku \frac{-14}{4} luvulla 2.
k=-1 k=-\frac{7}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2k^{2}+9k=-7
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{2k^{2}+9k}{2}=-\frac{7}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
k^{2}+\frac{9}{2}k=-\frac{7}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
k^{2}+\frac{9}{2}k+\left(\frac{9}{4}\right)^{2}=-\frac{7}{2}+\left(\frac{9}{4}\right)^{2}
Jaa \frac{9}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{9}{4}. Lisää sitten \frac{9}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
k^{2}+\frac{9}{2}k+\frac{81}{16}=-\frac{7}{2}+\frac{81}{16}
Korota \frac{9}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
k^{2}+\frac{9}{2}k+\frac{81}{16}=\frac{25}{16}
Lisää -\frac{7}{2} lukuun \frac{81}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(k+\frac{9}{4}\right)^{2}=\frac{25}{16}
Jaa k^{2}+\frac{9}{2}k+\frac{81}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(k+\frac{9}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{25}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
k+\frac{9}{4}=\frac{5}{4} k+\frac{9}{4}=-\frac{5}{4}
Sievennä.
k=-1 k=-\frac{7}{2}
Vähennä \frac{9}{4} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}