Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{1}{2}=0,5
x=3
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=-7 ab=2\times 3=6
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx+3. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,-6 -2,-3
Koska ab on positiivinen, a ja b on sama merkki. Koska a+b on negatiivinen, a ja b ovat molemmat negatiivisia. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote 6.
-1-6=-7 -2-3=-5
Laske kunkin parin summa.
a=-6 b=-1
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -7.
\left(2x^{2}-6x\right)+\left(-x+3\right)
Kirjoita \left(2x^{2}-6x\right)+\left(-x+3\right) uudelleen muodossa 2x^{2}-7x+3.
2x\left(x-3\right)-\left(x-3\right)
Jaa 2x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja -1.
\left(x-3\right)\left(2x-1\right)
Jaa yleinen termi x-3 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=3 x=\frac{1}{2}
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-3=0 ja 2x-1=0.
2x^{2}-7x+3=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{\left(-7\right)^{2}-4\times 2\times 3}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla -7 ja c luvulla 3 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-4\times 2\times 3}}{2\times 2}
Korota -7 neliöön.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-8\times 3}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{49-24}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 3.
x=\frac{-\left(-7\right)±\sqrt{25}}{2\times 2}
Lisää 49 lukuun -24.
x=\frac{-\left(-7\right)±5}{2\times 2}
Ota luvun 25 neliöjuuri.
x=\frac{7±5}{2\times 2}
Luvun -7 vastaluku on 7.
x=\frac{7±5}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{12}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±5}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 7 lukuun 5.
x=3
Jaa 12 luvulla 4.
x=\frac{2}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{7±5}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 5 luvusta 7.
x=\frac{1}{2}
Supista murtoluku \frac{2}{4} luvulla 2.
x=3 x=\frac{1}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}-7x+3=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
2x^{2}-7x+3-3=-3
Vähennä 3 yhtälön molemmilta puolilta.
2x^{2}-7x=-3
Kun luku 3 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{2x^{2}-7x}{2}=-\frac{3}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}-\frac{7}{2}x=-\frac{3}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}-\frac{7}{2}x+\left(-\frac{7}{4}\right)^{2}=-\frac{3}{2}+\left(-\frac{7}{4}\right)^{2}
Jaa -\frac{7}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{7}{4}. Lisää sitten -\frac{7}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-\frac{7}{2}x+\frac{49}{16}=-\frac{3}{2}+\frac{49}{16}
Korota -\frac{7}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-\frac{7}{2}x+\frac{49}{16}=\frac{25}{16}
Lisää -\frac{3}{2} lukuun \frac{49}{16} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{7}{4}\right)^{2}=\frac{25}{16}
Jaa x^{2}-\frac{7}{2}x+\frac{49}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{7}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{25}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{7}{4}=\frac{5}{4} x-\frac{7}{4}=-\frac{5}{4}
Sievennä.
x=3 x=\frac{1}{2}
Lisää \frac{7}{4} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}