Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-2
x = \frac{3}{2} = 1\frac{1}{2} = 1,5
Kuvaaja
Tietokilpailu
Polynomial
2 { x }^{ 2 } +x=6
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2x^{2}+x-6=0
Vähennä 6 molemmilta puolilta.
a+b=1 ab=2\left(-6\right)=-12
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon 2x^{2}+ax+bx-6. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,12 -2,6 -3,4
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -12.
-1+12=11 -2+6=4 -3+4=1
Laske kunkin parin summa.
a=-3 b=4
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 1.
\left(2x^{2}-3x\right)+\left(4x-6\right)
Kirjoita \left(2x^{2}-3x\right)+\left(4x-6\right) uudelleen muodossa 2x^{2}+x-6.
x\left(2x-3\right)+2\left(2x-3\right)
Jaa x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 2.
\left(2x-3\right)\left(x+2\right)
Jaa yleinen termi 2x-3 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=\frac{3}{2} x=-2
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista 2x-3=0 ja x+2=0.
2x^{2}+x=6
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
2x^{2}+x-6=6-6
Vähennä 6 yhtälön molemmilta puolilta.
2x^{2}+x-6=0
Kun luku 6 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x=\frac{-1±\sqrt{1^{2}-4\times 2\left(-6\right)}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 1 ja c luvulla -6 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-1±\sqrt{1-4\times 2\left(-6\right)}}{2\times 2}
Korota 1 neliöön.
x=\frac{-1±\sqrt{1-8\left(-6\right)}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-1±\sqrt{1+48}}{2\times 2}
Kerro -8 ja -6.
x=\frac{-1±\sqrt{49}}{2\times 2}
Lisää 1 lukuun 48.
x=\frac{-1±7}{2\times 2}
Ota luvun 49 neliöjuuri.
x=\frac{-1±7}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±7}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -1 lukuun 7.
x=\frac{3}{2}
Supista murtoluku \frac{6}{4} luvulla 2.
x=-\frac{8}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-1±7}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 7 luvusta -1.
x=-2
Jaa -8 luvulla 4.
x=\frac{3}{2} x=-2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}+x=6
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
\frac{2x^{2}+x}{2}=\frac{6}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\frac{1}{2}x=\frac{6}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}+\frac{1}{2}x=3
Jaa 6 luvulla 2.
x^{2}+\frac{1}{2}x+\left(\frac{1}{4}\right)^{2}=3+\left(\frac{1}{4}\right)^{2}
Jaa \frac{1}{2} (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{1}{4}. Lisää sitten \frac{1}{4}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=3+\frac{1}{16}
Korota \frac{1}{4} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+\frac{1}{2}x+\frac{1}{16}=\frac{49}{16}
Lisää 3 lukuun \frac{1}{16}.
\left(x+\frac{1}{4}\right)^{2}=\frac{49}{16}
Jaa x^{2}+\frac{1}{2}x+\frac{1}{16} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{1}{4}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{16}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{1}{4}=\frac{7}{4} x+\frac{1}{4}=-\frac{7}{4}
Sievennä.
x=\frac{3}{2} x=-2
Vähennä \frac{1}{4} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}