Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{5}}{7}\approx 0,319438282
x=-\frac{\sqrt{5}}{7}\approx -0,319438282
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
10-98x^{2}=0
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
-98x^{2}=-10
Vähennä 10 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
x^{2}=\frac{-10}{-98}
Jaa molemmat puolet luvulla -98.
x^{2}=\frac{5}{49}
Supista murtoluku \frac{-10}{-98} luvulla -2.
x=\frac{\sqrt{5}}{7} x=-\frac{\sqrt{5}}{7}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
10-98x^{2}=0
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
-98x^{2}+10=0
Tämän kaltaiset toisen asteen yhtälöt, joissa on x^{2}-termi, mutta ei x-termiä, voidaan silti ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}, kunhan ne on muutettu perusmuotoon ax^{2}+bx+c=0.
x=\frac{0±\sqrt{0^{2}-4\left(-98\right)\times 10}}{2\left(-98\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -98, b luvulla 0 ja c luvulla 10 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{0±\sqrt{-4\left(-98\right)\times 10}}{2\left(-98\right)}
Korota 0 neliöön.
x=\frac{0±\sqrt{392\times 10}}{2\left(-98\right)}
Kerro -4 ja -98.
x=\frac{0±\sqrt{3920}}{2\left(-98\right)}
Kerro 392 ja 10.
x=\frac{0±28\sqrt{5}}{2\left(-98\right)}
Ota luvun 3920 neliöjuuri.
x=\frac{0±28\sqrt{5}}{-196}
Kerro 2 ja -98.
x=-\frac{\sqrt{5}}{7}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±28\sqrt{5}}{-196}, kun ± on plusmerkkinen.
x=\frac{\sqrt{5}}{7}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{0±28\sqrt{5}}{-196}, kun ± on miinusmerkkinen.
x=-\frac{\sqrt{5}}{7} x=\frac{\sqrt{5}}{7}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}