Ratkaise muuttujan x suhteen
x = \frac{\sqrt{2} + 1}{2} \approx 1,207106781
x=\frac{1-\sqrt{2}}{2}\approx -0,207106781
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
-4x^{2}+4x+1=0
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
x=\frac{-4±\sqrt{4^{2}-4\left(-4\right)}}{2\left(-4\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -4, b luvulla 4 ja c luvulla 1 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-4±\sqrt{16-4\left(-4\right)}}{2\left(-4\right)}
Korota 4 neliöön.
x=\frac{-4±\sqrt{16+16}}{2\left(-4\right)}
Kerro -4 ja -4.
x=\frac{-4±\sqrt{32}}{2\left(-4\right)}
Lisää 16 lukuun 16.
x=\frac{-4±4\sqrt{2}}{2\left(-4\right)}
Ota luvun 32 neliöjuuri.
x=\frac{-4±4\sqrt{2}}{-8}
Kerro 2 ja -4.
x=\frac{4\sqrt{2}-4}{-8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±4\sqrt{2}}{-8}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -4 lukuun 4\sqrt{2}.
x=\frac{1-\sqrt{2}}{2}
Jaa -4+4\sqrt{2} luvulla -8.
x=\frac{-4\sqrt{2}-4}{-8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-4±4\sqrt{2}}{-8}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 4\sqrt{2} luvusta -4.
x=\frac{\sqrt{2}+1}{2}
Jaa -4-4\sqrt{2} luvulla -8.
x=\frac{1-\sqrt{2}}{2} x=\frac{\sqrt{2}+1}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
-4x^{2}+4x+1=0
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
-4x^{2}+4x=-1
Vähennä 1 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
\frac{-4x^{2}+4x}{-4}=-\frac{1}{-4}
Jaa molemmat puolet luvulla -4.
x^{2}+\frac{4}{-4}x=-\frac{1}{-4}
Jakaminen luvulla -4 kumoaa kertomisen luvulla -4.
x^{2}-x=-\frac{1}{-4}
Jaa 4 luvulla -4.
x^{2}-x=\frac{1}{4}
Jaa -1 luvulla -4.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{1}{4}+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{1+1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{1}{2}
Lisää \frac{1}{4} lukuun \frac{1}{4} selvittämällä yhteinen nimittäjä ja laskemalla osoittajat yhteen. Supista sen jälkeen murtoluku pienimpään mahdolliseen nimittäjään.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{1}{2}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{1}{2}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{\sqrt{2}}{2} x-\frac{1}{2}=-\frac{\sqrt{2}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{2}+1}{2} x=\frac{1-\sqrt{2}}{2}
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}