Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\frac{\sqrt{5}-3}{2}\approx -0,381966011
x=\frac{-\sqrt{5}-3}{2}\approx -2,618033989
Kuvaaja
Tietokilpailu
Quadratic Equation
5 ongelmia, jotka ovat samankaltaisia kuin:
0 = 2 x ^ { 2 } + 6 x + 2
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
2x^{2}+6x+2=0
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
x=\frac{-6±\sqrt{6^{2}-4\times 2\times 2}}{2\times 2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 2, b luvulla 6 ja c luvulla 2 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-6±\sqrt{36-4\times 2\times 2}}{2\times 2}
Korota 6 neliöön.
x=\frac{-6±\sqrt{36-8\times 2}}{2\times 2}
Kerro -4 ja 2.
x=\frac{-6±\sqrt{36-16}}{2\times 2}
Kerro -8 ja 2.
x=\frac{-6±\sqrt{20}}{2\times 2}
Lisää 36 lukuun -16.
x=\frac{-6±2\sqrt{5}}{2\times 2}
Ota luvun 20 neliöjuuri.
x=\frac{-6±2\sqrt{5}}{4}
Kerro 2 ja 2.
x=\frac{2\sqrt{5}-6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{5}}{4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -6 lukuun 2\sqrt{5}.
x=\frac{\sqrt{5}-3}{2}
Jaa -6+2\sqrt{5} luvulla 4.
x=\frac{-2\sqrt{5}-6}{4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{5}}{4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{5} luvusta -6.
x=\frac{-\sqrt{5}-3}{2}
Jaa -6-2\sqrt{5} luvulla 4.
x=\frac{\sqrt{5}-3}{2} x=\frac{-\sqrt{5}-3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
2x^{2}+6x+2=0
Vaihda puolia niin, että kaikki muuttujat ovat vasemmalla puolella.
2x^{2}+6x=-2
Vähennä 2 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
\frac{2x^{2}+6x}{2}=-\frac{2}{2}
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
x^{2}+\frac{6}{2}x=-\frac{2}{2}
Jakaminen luvulla 2 kumoaa kertomisen luvulla 2.
x^{2}+3x=-\frac{2}{2}
Jaa 6 luvulla 2.
x^{2}+3x=-1
Jaa -2 luvulla 2.
x^{2}+3x+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}=-1+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa 3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{3}{2}. Lisää sitten \frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+3x+\frac{9}{4}=-1+\frac{9}{4}
Korota \frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}+3x+\frac{9}{4}=\frac{5}{4}
Lisää -1 lukuun \frac{9}{4}.
\left(x+\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{5}{4}
Jaa x^{2}+3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{5}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{5}}{2} x+\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{5}}{2}
Sievennä.
x=\frac{\sqrt{5}-3}{2} x=\frac{-\sqrt{5}-3}{2}
Vähennä \frac{3}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}