Ratkaise muuttujan y suhteen
y=-5
y=2
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
-y^{2}+10-3y=0
Vähennä 3y molemmilta puolilta.
-y^{2}-3y+10=0
Järjestä polynomi perusmuotoon. Aseta termit suurimmasta potenssista pienimpään.
a+b=-3 ab=-10=-10
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon -y^{2}+ay+by+10. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-10 2,-5
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -10.
1-10=-9 2-5=-3
Laske kunkin parin summa.
a=2 b=-5
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -3.
\left(-y^{2}+2y\right)+\left(-5y+10\right)
Kirjoita \left(-y^{2}+2y\right)+\left(-5y+10\right) uudelleen muodossa -y^{2}-3y+10.
y\left(-y+2\right)+5\left(-y+2\right)
Jaa y toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 5.
\left(-y+2\right)\left(y+5\right)
Jaa yleinen termi -y+2 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
y=2 y=-5
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista -y+2=0 ja y+5=0.
-y^{2}+10-3y=0
Vähennä 3y molemmilta puolilta.
-y^{2}-3y+10=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
y=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{\left(-3\right)^{2}-4\left(-1\right)\times 10}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla -3 ja c luvulla 10 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
y=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9-4\left(-1\right)\times 10}}{2\left(-1\right)}
Korota -3 neliöön.
y=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+4\times 10}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
y=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{9+40}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja 10.
y=\frac{-\left(-3\right)±\sqrt{49}}{2\left(-1\right)}
Lisää 9 lukuun 40.
y=\frac{-\left(-3\right)±7}{2\left(-1\right)}
Ota luvun 49 neliöjuuri.
y=\frac{3±7}{2\left(-1\right)}
Luvun -3 vastaluku on 3.
y=\frac{3±7}{-2}
Kerro 2 ja -1.
y=\frac{10}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö y=\frac{3±7}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 3 lukuun 7.
y=-5
Jaa 10 luvulla -2.
y=-\frac{4}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö y=\frac{3±7}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 7 luvusta 3.
y=2
Jaa -4 luvulla -2.
y=-5 y=2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
-y^{2}+10-3y=0
Vähennä 3y molemmilta puolilta.
-y^{2}-3y=-10
Vähennä 10 molemmilta puolilta. Nolla miinus mikä tahansa luku on luvun vastaluku.
\frac{-y^{2}-3y}{-1}=-\frac{10}{-1}
Jaa molemmat puolet luvulla -1.
y^{2}+\left(-\frac{3}{-1}\right)y=-\frac{10}{-1}
Jakaminen luvulla -1 kumoaa kertomisen luvulla -1.
y^{2}+3y=-\frac{10}{-1}
Jaa -3 luvulla -1.
y^{2}+3y=10
Jaa -10 luvulla -1.
y^{2}+3y+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}=10+\left(\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa 3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan \frac{3}{2}. Lisää sitten \frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
y^{2}+3y+\frac{9}{4}=10+\frac{9}{4}
Korota \frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
y^{2}+3y+\frac{9}{4}=\frac{49}{4}
Lisää 10 lukuun \frac{9}{4}.
\left(y+\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{49}{4}
Jaa y^{2}+3y+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(y+\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
y+\frac{3}{2}=\frac{7}{2} y+\frac{3}{2}=-\frac{7}{2}
Sievennä.
y=2 y=-5
Vähennä \frac{3}{2} yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}