Ratkaise muuttujan x suhteen (complex solution)
x=\sqrt{19}-3\approx 1,358898944
x=-\left(\sqrt{19}+3\right)\approx -7,358898944
Ratkaise muuttujan x suhteen
x=\sqrt{19}-3\approx 1,358898944
x=-\sqrt{19}-3\approx -7,358898944
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
-2x^{2}+6x-10+3x^{2}=0
Lisää 3x^{2} molemmille puolille.
x^{2}+6x-10=0
Selvitä x^{2} yhdistämällä -2x^{2} ja 3x^{2}.
x=\frac{-6±\sqrt{6^{2}-4\left(-10\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 6 ja c luvulla -10 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-6±\sqrt{36-4\left(-10\right)}}{2}
Korota 6 neliöön.
x=\frac{-6±\sqrt{36+40}}{2}
Kerro -4 ja -10.
x=\frac{-6±\sqrt{76}}{2}
Lisää 36 lukuun 40.
x=\frac{-6±2\sqrt{19}}{2}
Ota luvun 76 neliöjuuri.
x=\frac{2\sqrt{19}-6}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{19}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -6 lukuun 2\sqrt{19}.
x=\sqrt{19}-3
Jaa -6+2\sqrt{19} luvulla 2.
x=\frac{-2\sqrt{19}-6}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{19}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{19} luvusta -6.
x=-\sqrt{19}-3
Jaa -6-2\sqrt{19} luvulla 2.
x=\sqrt{19}-3 x=-\sqrt{19}-3
Yhtälö on nyt ratkaistu.
-2x^{2}+6x-10+3x^{2}=0
Lisää 3x^{2} molemmille puolille.
x^{2}+6x-10=0
Selvitä x^{2} yhdistämällä -2x^{2} ja 3x^{2}.
x^{2}+6x=10
Lisää 10 molemmille puolille. Nolla plus mikä tahansa luku on luku itse.
x^{2}+6x+3^{2}=10+3^{2}
Jaa 6 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 3. Lisää sitten 3:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+6x+9=10+9
Korota 3 neliöön.
x^{2}+6x+9=19
Lisää 10 lukuun 9.
\left(x+3\right)^{2}=19
Jaa x^{2}+6x+9 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+3\right)^{2}}=\sqrt{19}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+3=\sqrt{19} x+3=-\sqrt{19}
Sievennä.
x=\sqrt{19}-3 x=-\sqrt{19}-3
Vähennä 3 yhtälön molemmilta puolilta.
-2x^{2}+6x-10+3x^{2}=0
Lisää 3x^{2} molemmille puolille.
x^{2}+6x-10=0
Selvitä x^{2} yhdistämällä -2x^{2} ja 3x^{2}.
x=\frac{-6±\sqrt{6^{2}-4\left(-10\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla 6 ja c luvulla -10 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-6±\sqrt{36-4\left(-10\right)}}{2}
Korota 6 neliöön.
x=\frac{-6±\sqrt{36+40}}{2}
Kerro -4 ja -10.
x=\frac{-6±\sqrt{76}}{2}
Lisää 36 lukuun 40.
x=\frac{-6±2\sqrt{19}}{2}
Ota luvun 76 neliöjuuri.
x=\frac{2\sqrt{19}-6}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{19}}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -6 lukuun 2\sqrt{19}.
x=\sqrt{19}-3
Jaa -6+2\sqrt{19} luvulla 2.
x=\frac{-2\sqrt{19}-6}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±2\sqrt{19}}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 2\sqrt{19} luvusta -6.
x=-\sqrt{19}-3
Jaa -6-2\sqrt{19} luvulla 2.
x=\sqrt{19}-3 x=-\sqrt{19}-3
Yhtälö on nyt ratkaistu.
-2x^{2}+6x-10+3x^{2}=0
Lisää 3x^{2} molemmille puolille.
x^{2}+6x-10=0
Selvitä x^{2} yhdistämällä -2x^{2} ja 3x^{2}.
x^{2}+6x=10
Lisää 10 molemmille puolille. Nolla plus mikä tahansa luku on luku itse.
x^{2}+6x+3^{2}=10+3^{2}
Jaa 6 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan 3. Lisää sitten 3:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}+6x+9=10+9
Korota 3 neliöön.
x^{2}+6x+9=19
Lisää 10 lukuun 9.
\left(x+3\right)^{2}=19
Jaa x^{2}+6x+9 tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x+3\right)^{2}}=\sqrt{19}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x+3=\sqrt{19} x+3=-\sqrt{19}
Sievennä.
x=\sqrt{19}-3 x=-\sqrt{19}-3
Vähennä 3 yhtälön molemmilta puolilta.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}