Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-2
x=5
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
-2x^{2}+6x+16+4=0
Lisää 4 molemmille puolille.
-2x^{2}+6x+20=0
Selvitä 20 laskemalla yhteen 16 ja 4.
-x^{2}+3x+10=0
Jaa molemmat puolet luvulla 2.
a+b=3 ab=-10=-10
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon -x^{2}+ax+bx+10. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
-1,10 -2,5
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on positiivinen, positiivisen luvun absoluuttinen arvo on suurempi kuin negatiivisen. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -10.
-1+10=9 -2+5=3
Laske kunkin parin summa.
a=5 b=-2
Ratkaisu on pari, joka antaa summa 3.
\left(-x^{2}+5x\right)+\left(-2x+10\right)
Kirjoita \left(-x^{2}+5x\right)+\left(-2x+10\right) uudelleen muodossa -x^{2}+3x+10.
-x\left(x-5\right)-2\left(x-5\right)
Jaa -x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja -2.
\left(x-5\right)\left(-x-2\right)
Jaa yleinen termi x-5 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=5 x=-2
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-5=0 ja -x-2=0.
-2x^{2}+6x+16=-4
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
-2x^{2}+6x+16-\left(-4\right)=-4-\left(-4\right)
Lisää 4 yhtälön kummallekin puolelle.
-2x^{2}+6x+16-\left(-4\right)=0
Kun luku -4 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
-2x^{2}+6x+20=0
Vähennä -4 luvusta 16.
x=\frac{-6±\sqrt{6^{2}-4\left(-2\right)\times 20}}{2\left(-2\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -2, b luvulla 6 ja c luvulla 20 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-6±\sqrt{36-4\left(-2\right)\times 20}}{2\left(-2\right)}
Korota 6 neliöön.
x=\frac{-6±\sqrt{36+8\times 20}}{2\left(-2\right)}
Kerro -4 ja -2.
x=\frac{-6±\sqrt{36+160}}{2\left(-2\right)}
Kerro 8 ja 20.
x=\frac{-6±\sqrt{196}}{2\left(-2\right)}
Lisää 36 lukuun 160.
x=\frac{-6±14}{2\left(-2\right)}
Ota luvun 196 neliöjuuri.
x=\frac{-6±14}{-4}
Kerro 2 ja -2.
x=\frac{8}{-4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±14}{-4}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -6 lukuun 14.
x=-2
Jaa 8 luvulla -4.
x=-\frac{20}{-4}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-6±14}{-4}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 14 luvusta -6.
x=5
Jaa -20 luvulla -4.
x=-2 x=5
Yhtälö on nyt ratkaistu.
-2x^{2}+6x+16=-4
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
-2x^{2}+6x+16-16=-4-16
Vähennä 16 yhtälön molemmilta puolilta.
-2x^{2}+6x=-4-16
Kun luku 16 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
-2x^{2}+6x=-20
Vähennä 16 luvusta -4.
\frac{-2x^{2}+6x}{-2}=-\frac{20}{-2}
Jaa molemmat puolet luvulla -2.
x^{2}+\frac{6}{-2}x=-\frac{20}{-2}
Jakaminen luvulla -2 kumoaa kertomisen luvulla -2.
x^{2}-3x=-\frac{20}{-2}
Jaa 6 luvulla -2.
x^{2}-3x=10
Jaa -20 luvulla -2.
x^{2}-3x+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=10+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=10+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-3x+\frac{9}{4}=\frac{49}{4}
Lisää 10 lukuun \frac{9}{4}.
\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{49}{4}
Jaa x^{2}-3x+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{49}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{3}{2}=\frac{7}{2} x-\frac{3}{2}=-\frac{7}{2}
Sievennä.
x=5 x=-2
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}