(- { y }^{ 2 } +3y+5=0)
Ratkaise muuttujan y suhteen
y = \frac{\sqrt{29} + 3}{2} \approx 4,192582404
y=\frac{3-\sqrt{29}}{2}\approx -1,192582404
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
-y^{2}+3y+5=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
y=\frac{-3±\sqrt{3^{2}-4\left(-1\right)\times 5}}{2\left(-1\right)}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla -1, b luvulla 3 ja c luvulla 5 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
y=\frac{-3±\sqrt{9-4\left(-1\right)\times 5}}{2\left(-1\right)}
Korota 3 neliöön.
y=\frac{-3±\sqrt{9+4\times 5}}{2\left(-1\right)}
Kerro -4 ja -1.
y=\frac{-3±\sqrt{9+20}}{2\left(-1\right)}
Kerro 4 ja 5.
y=\frac{-3±\sqrt{29}}{2\left(-1\right)}
Lisää 9 lukuun 20.
y=\frac{-3±\sqrt{29}}{-2}
Kerro 2 ja -1.
y=\frac{\sqrt{29}-3}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö y=\frac{-3±\sqrt{29}}{-2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -3 lukuun \sqrt{29}.
y=\frac{3-\sqrt{29}}{2}
Jaa -3+\sqrt{29} luvulla -2.
y=\frac{-\sqrt{29}-3}{-2}
Ratkaise nyt yhtälö y=\frac{-3±\sqrt{29}}{-2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{29} luvusta -3.
y=\frac{\sqrt{29}+3}{2}
Jaa -3-\sqrt{29} luvulla -2.
y=\frac{3-\sqrt{29}}{2} y=\frac{\sqrt{29}+3}{2}
Yhtälö on nyt ratkaistu.
-y^{2}+3y+5=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
-y^{2}+3y+5-5=-5
Vähennä 5 yhtälön molemmilta puolilta.
-y^{2}+3y=-5
Kun luku 5 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
\frac{-y^{2}+3y}{-1}=-\frac{5}{-1}
Jaa molemmat puolet luvulla -1.
y^{2}+\frac{3}{-1}y=-\frac{5}{-1}
Jakaminen luvulla -1 kumoaa kertomisen luvulla -1.
y^{2}-3y=-\frac{5}{-1}
Jaa 3 luvulla -1.
y^{2}-3y=5
Jaa -5 luvulla -1.
y^{2}-3y+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}=5+\left(-\frac{3}{2}\right)^{2}
Jaa -3 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{3}{2}. Lisää sitten -\frac{3}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
y^{2}-3y+\frac{9}{4}=5+\frac{9}{4}
Korota -\frac{3}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
y^{2}-3y+\frac{9}{4}=\frac{29}{4}
Lisää 5 lukuun \frac{9}{4}.
\left(y-\frac{3}{2}\right)^{2}=\frac{29}{4}
Jaa y^{2}-3y+\frac{9}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(y-\frac{3}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{29}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
y-\frac{3}{2}=\frac{\sqrt{29}}{2} y-\frac{3}{2}=-\frac{\sqrt{29}}{2}
Sievennä.
y=\frac{\sqrt{29}+3}{2} y=\frac{3-\sqrt{29}}{2}
Lisää \frac{3}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}