Jaa tekijöihin
-4\left(x-\frac{9-\sqrt{161}}{8}\right)\left(x-\frac{\sqrt{161}+9}{8}\right)
Laske
5+9x-4x^{2}
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
-4x^{2}+9x+5=0
Toisen asteen polynomi voidaan jakaa tekijöihin käyttämällä muunnosta ax^{2}+bx+c=a\left(x-x_{1}\right)\left(x-x_{2}\right), jossa x_{1} ja x_{2} ovat toisen asteen yhtälön ax^{2}+bx+c=0 ratkaisuja.
x=\frac{-9±\sqrt{9^{2}-4\left(-4\right)\times 5}}{2\left(-4\right)}
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-9±\sqrt{81-4\left(-4\right)\times 5}}{2\left(-4\right)}
Korota 9 neliöön.
x=\frac{-9±\sqrt{81+16\times 5}}{2\left(-4\right)}
Kerro -4 ja -4.
x=\frac{-9±\sqrt{81+80}}{2\left(-4\right)}
Kerro 16 ja 5.
x=\frac{-9±\sqrt{161}}{2\left(-4\right)}
Lisää 81 lukuun 80.
x=\frac{-9±\sqrt{161}}{-8}
Kerro 2 ja -4.
x=\frac{\sqrt{161}-9}{-8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-9±\sqrt{161}}{-8}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää -9 lukuun \sqrt{161}.
x=\frac{9-\sqrt{161}}{8}
Jaa -9+\sqrt{161} luvulla -8.
x=\frac{-\sqrt{161}-9}{-8}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{-9±\sqrt{161}}{-8}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä \sqrt{161} luvusta -9.
x=\frac{\sqrt{161}+9}{8}
Jaa -9-\sqrt{161} luvulla -8.
-4x^{2}+9x+5=-4\left(x-\frac{9-\sqrt{161}}{8}\right)\left(x-\frac{\sqrt{161}+9}{8}\right)
Jaa alkuperäinen lauseke tekijöihin yhtälön ax^{2}+bx+c=a\left(x-x_{1}\right)\left(x-x_{2}\right) avulla. Korvaa \frac{9-\sqrt{161}}{8} kohteella x_{1} ja \frac{9+\sqrt{161}}{8} kohteella x_{2}.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}