Ratkaise muuttujan x suhteen
x=-2
x=3
Kuvaaja
Jakaa
Kopioitu leikepöydälle
a+b=-1 ab=-6
Jos haluat ratkaista kaavan, kerroin x^{2}-x-6 käyttämällä kaavaa x^{2}+\left(a+b\right)x+ab=\left(x+a\right)\left(x+b\right). Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-6 2,-3
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -6.
1-6=-5 2-3=-1
Laske kunkin parin summa.
a=-3 b=2
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -1.
\left(x-3\right)\left(x+2\right)
Kirjoita tekijöihin jaettu lauseke \left(x+a\right)\left(x+b\right) uudelleen käyttämällä saatuja arvoja.
x=3 x=-2
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-3=0 ja x+2=0.
a+b=-1 ab=1\left(-6\right)=-6
Ratkaise yhtälö jakamalla vasen puoli tekijöihin ryhmittelyn avulla. Vasen puoli on ensin kirjoitettava uudelleen muotoon x^{2}+ax+bx-6. Jos haluat etsiä a ja b, Määritä järjestelmä, jotta voit ratkaista sen.
1,-6 2,-3
Koska ab on negatiivinen, a ja b vastakkaisen merkit. Koska a+b on negatiivinen, negatiivinen luku on suurempi kuin positiivinen arvo. Luettele kaikki tällaisia esimerkiksi tuote -6.
1-6=-5 2-3=-1
Laske kunkin parin summa.
a=-3 b=2
Ratkaisu on pari, joka antaa summa -1.
\left(x^{2}-3x\right)+\left(2x-6\right)
Kirjoita \left(x^{2}-3x\right)+\left(2x-6\right) uudelleen muodossa x^{2}-x-6.
x\left(x-3\right)+2\left(x-3\right)
Jaa x toisessa ryhmässä ensimmäisessä ja 2.
\left(x-3\right)\left(x+2\right)
Jaa yleinen termi x-3 käyttämällä osittelu lain mukaisesti-ominaisuutta.
x=3 x=-2
Voit etsiä kaava ratkaisuja, ratkaista x-3=0 ja x+2=0.
x^{2}-x-6=0
Kaikki tyypin ax^{2}+bx+c=0 yhtälöt voidaan ratkaista toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla: \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava antaa kaksi ratkaisua: yhden, kun ± on lisäys, ja toisen sen ollessa vähennys.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1-4\left(-6\right)}}{2}
Tämä yhtälö on perusmuodossa: ax^{2}+bx+c=0. Korvaa a luvulla 1, b luvulla -1 ja c luvulla -6 toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa \frac{-b±\sqrt{b^{2}-4ac}}{2a}.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{1+24}}{2}
Kerro -4 ja -6.
x=\frac{-\left(-1\right)±\sqrt{25}}{2}
Lisää 1 lukuun 24.
x=\frac{-\left(-1\right)±5}{2}
Ota luvun 25 neliöjuuri.
x=\frac{1±5}{2}
Luvun -1 vastaluku on 1.
x=\frac{6}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±5}{2}, kun ± on plusmerkkinen. Lisää 1 lukuun 5.
x=3
Jaa 6 luvulla 2.
x=-\frac{4}{2}
Ratkaise nyt yhtälö x=\frac{1±5}{2}, kun ± on miinusmerkkinen. Vähennä 5 luvusta 1.
x=-2
Jaa -4 luvulla 2.
x=3 x=-2
Yhtälö on nyt ratkaistu.
x^{2}-x-6=0
Tällaiset toisen asteen yhtälöt voidaan ratkaista neliöksi täydentämällä. Neliöksi täydentäminen vaatii, että yhtälö on muodossa x^{2}+bx=c.
x^{2}-x-6-\left(-6\right)=-\left(-6\right)
Lisää 6 yhtälön kummallekin puolelle.
x^{2}-x=-\left(-6\right)
Kun luku -6 vähennetään itsestään, tulokseksi jää 0.
x^{2}-x=6
Vähennä -6 luvusta 0.
x^{2}-x+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}=6+\left(-\frac{1}{2}\right)^{2}
Jaa -1 (x-termin kerroin) 2:lla, jolloin saadaan -\frac{1}{2}. Lisää sitten -\frac{1}{2}:n neliö yhtälön molemmille puolille. Tällöin yhtälön vasemmalle puolelle muodostuu täydellinen neliö.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=6+\frac{1}{4}
Korota -\frac{1}{2} neliöön korottamalla sekä osoittaja että nimittäjä neliöön.
x^{2}-x+\frac{1}{4}=\frac{25}{4}
Lisää 6 lukuun \frac{1}{4}.
\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}=\frac{25}{4}
Jaa x^{2}-x+\frac{1}{4} tekijöihin. Yleisesti ottaen, kun x^{2}+bx+c on täydellinen neliö, se voidaan aina tekijöihin \left(x+\frac{b}{2}\right)^{2}.
\sqrt{\left(x-\frac{1}{2}\right)^{2}}=\sqrt{\frac{25}{4}}
Ota neliöjuuri yhtälön molemmilta puolilta.
x-\frac{1}{2}=\frac{5}{2} x-\frac{1}{2}=-\frac{5}{2}
Sievennä.
x=3 x=-2
Lisää \frac{1}{2} yhtälön kummallekin puolelle.
Esimerkkejä
Toisen asteen yhtälö
{ x } ^ { 2 } - 4 x - 5 = 0
Trigonometria
4 \sin \theta \cos \theta = 2 \sin \theta
Ensimmäisen asteen yhtälö
y = 3x + 4
Aritmetiikka
699 * 533
Matriisi
\left[ \begin{array} { l l } { 2 } & { 3 } \\ { 5 } & { 4 } \end{array} \right] \left[ \begin{array} { l l l } { 2 } & { 0 } & { 3 } \\ { -1 } & { 1 } & { 5 } \end{array} \right]
Samanaikainen kaava
\left. \begin{cases} { 8x+2y = 46 } \\ { 7x+3y = 47 } \end{cases} \right.
Erilaistuminen
\frac { d } { d x } \frac { ( 3 x ^ { 2 } - 2 ) } { ( x - 5 ) }
Integraatio
\int _ { 0 } ^ { 1 } x e ^ { - x ^ { 2 } } d x
Rajoitukset
\lim _{x \rightarrow-3} \frac{x^{2}-9}{x^{2}+2 x-3}